Kirjoitin facebookiin näin ei-dualistisesta anteeksiannosta ja lupasin avata teemaa hieman lisää blogitekstissä:
"Elämme hologrammissa, jossa aikaa ei ole. Tästä meillä oli viikonlopun verran asiaa Kotkan henki-tapahtumassakin. Kaikki siis on samanaikaista ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme totisesti moniulotteisuuden mestareita. Ihmeiden oppikurssin mukaisesti sama ilmaistaan Garyn kirjassa näin:
"Aika on holograafinen. Kaikki on jo tapahtunut. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tapahtuvat kaikki samanaikaisesti, kuten Einsteinkin huomautti, mutta IOK.n mukaan kaikki vain näyttää tapahtuvan. Eli lisäksi holograafisen malliin on myös valheellinen kokemus lineaarisuudesta. Aika on vain ajatus erillisydestä.MUTTA vaikka kaikki on jo tapahtunut, teidän on silti tehtävä se!"
Eli kaikki mahdolliset "tulevaisuudet" on jo käsikirjoitettu, mutta meidän asenteestame riippuu se, minkä tulevaisuuden koemme kuin totena.Ja meillä on aina VAIN kaksi näkökantaa: pelko tai rakkaus.
Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja siten nopeuttaa palaamistamme kotiin eli henkeen. Osia käsikirjoituksistamme jää aktivoitumatta.
Kvanttianteeksianto ei ole dualisista vanhakantaista
anteeksiantoa, siinä ei ole minää joka antaa anteeksi sinulle, vaan
anteeksianto on asenne elämän kaikkiin asioihin. Tämä voi johtaa
onnelliseen uneen, mutta se on vain sivuseikka. Tarkoituksemme ei ole
jäädä lillumaan onnelllisenkaan uneen, vain todella herätä unesta. Tätä
katsantokantaa tulevissa konsultaatioissanikin yhä enemmän edustan. Ei
väliaikaista lohtua, vaan todellinen herääminen, ytimen tasolle
menemällä. Maailma on seuraus, mieli/tietoisuus on syy...Sinne siis."
Ihmeiden
oppikurssi kuten myös jotkut muut, tosin harvat, ei-dualistiset
opetukset opettavat selkein sanoin, ettei ole olemassa mitään Sinun
tietoisuutesi ulkopuolista todellisuutta. Kaikki on sisällämme,
sisäavaruudessa. Ego yrittää kovasti vakuuttaa kehon todellisuutta,
mutta kehokuvajaisemmekin ovat tietoisuuden sisällä eikä päinvastoin.
Tietoisuudella en tarkoita siis minä-olen-tietoinen-sinusta tilannetta,
joka on egon tietoisuutta, vaan nimenomaan sitä laaja tiedostamisen
avaruutta, jota IOK kutsuu nimellä oikea mieli, ja jota Tiibetin
buddhalaisessa dozchen perinteessä kutsutaan nimellä Rigpa.
Dozchen opettaa itsevapautumista eli sitä, että vain havaitsemme kaiken, joka mielen luonnosta eli avaruudesta nousee, reagoimatta siihen. Annamme kaiken nousta ja vapautua itsekseen, aivan kuten aallot nousevat meressä ja sitten katoavat siihen takaisin.IOK.ssa (Ihmeiden oppikurssi, jatkossakin tämä lyhenne) mennään vielä hieman pidemmälle niiden aaltojen suhteen, jotka kokija voi kokea ongelmallisina. Eli sen sijaan, että pidättäydymme esimerkiksi tuomitsemisesta, meillä onkin aktiivinen asenne antaa kaikki anteeksi kaikille ja kaikelle, tietenkin myös itsellemme. Annamme siis anteeksi itsellemme sen, että yleensä näemme päiväelämässämme unta, jossa tapahtuu asioita, jotka kenties heiluttavat mielenrauhaamme.
Itsevapautuminenkin riittää. Jos kykenemme olemaan tuomitsematta tai arvostelematta havaitsemaamme "epätodellisuutta" niin uni hajoaa...Sen sijaan tuomion unet ovat loppumattomia. Egollehan aina tuomitsemista ja arvostelua riittää. Mutta kuten olen aiemminkin monesti todennut alitajuntamme on kovin huumorintajuton kaveri. Kaikki mitä ajattelemme toisesta ihmisestä tai asiasta tai olennosta on aina arvio ITSESTÄMME. Toisinpäin käännettynä: Kun olemme armollisia ja rakastavia "toisia ihmisiä"(ei täällä ole ketään toista oikeesti) kohtaan, niin olemme sitä itseämme kohtaan. Kun annamme niin saamme.
Tämä ei ole mitään henkistä hurskastelua, vaan kylmä tai lämmin totuus eli heräämisen mekanismi. Kurssin mukaan emme voi vapatua "yksin" sillä toisiin ihmisiin olemme projisoineet niin paljon omasta itsestämme ja kun emme uskalla nähdä totuutta itsestämme suoraan, on ainut keino nähdä se projektio, jonka mielemme on heijastanut elämä- nimiselle valkokankaalle ja...antaa anteeksi.
Elämän unenomaisuutta oppaani Adamonkin muiden joukossa opettaa. Sitä opettaa Ihmeiden oppikurssin lisäksi myös mm. Unijooga sekä idän viisas Nisargadatta kirjassaan Valvetilasi on unta. On hyvä todella oivaltaa..syvällisesti..että päiväelämämme on samanlaista KUDOSTA kuin yöunemmekin, mutta emme oivalla tatä kokonaan ennenkuin heräämme unesta. Aivan kuten yöunesta heräävä näkee olleensa unessa vasta sitten, kun hän on siitä herännyt. Unijoogassakin kerrotaan tämä hyvin selväsanaisesti, eli tuo menetelmä ei ole mitään perinteistä unityöskentelyä, vaan se tähtää elämän unesta heräämiseen.
Näen selkeän eron tavanomaisen New age-henkisyyden opetusten ja tällaisen ei-dualistisen opetuksen välillä. Ja samoin olen nähnyt kuinka nopeasti ei-dualistinen eli kvanttianteeksianto luhistaa egon uskomusjärjestelmää JOS todella uskaltaa ryhtyä toimeen ja katsella mitä siellä omassa somassa mielessä oikein on meneillään. IOK.kin sanoo, että olemme unessa vain koska emme Halua herätä. Mayan eli harhan uni on kovin puoleensavetävä, niin kauan kuin se leikki vielä kiinnostaa. Kuitenkin kaikella ON aikansa vaikka ei sitä lineaarista aikaa olekaan :) Itse pidän tapanani kysyä mielessäni itseltäni erilaisia asioita havaitessani tässä maailmailmiössä: "Onko tämä sitä mitä haluan enemmän, kuin Jumalan rauhaa?" Suurin osa, ellei kaikki mitä tavoittelemamme tässä maailmassa on korviketta todellisuudelle eli Rakkaudelle ja Ykseydelle. Haluanko enemmän korvikkeita kuin totuuden ja rakkauden? Sitä on hyvä jokaisen kysellä ajoittain itseltään.
Tässä alla vielä muutama esimerkki, jotta et erehtyisi ajattelemaan kvanttianteeksiannostakin entiseen ajatuskehykseen liittyvänä asiana malliin "Kyllä minä tuon tiedän, tuttu juttu..." Moni luulee tietävänsä mistä on kyse, mutta erehtyy. Todellisuudessa kun pääsee syvälle kvanttianteeksiantoon tai IOK.n edustamaan TODELLISEEN mielen oikeinpäin kääntämisen prosessiin, niin huomaa ettei se ole mitään sellaista, jonka on aiemmin "oppinut" henkisellä tielläään, vaan nimenomaan poisoppimista.
Kuvajainen puhuu näistä aiheista todella selkeästi kirjassaan "Kamalan ihanat ihmissuhteet." Esimerkiksi moraali on aihe, josta hän puhuu ja olen siitä täysin samoilla linjoilla. Havahtumisen tilassa tai jälkeen käsitykset moraallista, oikeasta ja väärästä putoavat pois, mutta se ei tee havahtuneesta moraallitonta vaan myötätuntoisen olennon. Suosittelen em. kirjan lukemista kaikille, joita todellinen havahtuminen kutsuu!
Mutta nyt kuvitteellisiin esimerkkeihin: Minulle tulee konsultaatioon asiakas, joka kokee olevansa työpaikkakiusattu. Hän on oppinut New age-opeista ja opettajilta, että on syytä suojautua "negativiisilta energoilta", että pitää puhdistautua jopa joltain "pahoilta silmiltä" tai vetää valkoinen valoviitta päälleen. Tämä on sitä dualistista opetusta, jota me kaikki olemme saaneet nauttia ja joka on toiminut jollakin tapaa ja joissan tilanteissa, mutta toimiiko se enää, kun on aika mennä syvemmälle, eikä vain väliaikaisiin ratkaisuihin?
Kun näkemyksenäni vastaan, että tässä tapauksessa ei ole syytä suojautua tai puolustautua sillä "Kun puolustaudut sinua vastaan hyökätään", niin asiakas on kovin ymmällään. Että siis mitä? Eikö se olekaan niinpäin, että "Minä puolustaudun KOSKA minua vastaan hyökätään?" Ei se ole.
Kun meillä on tarve puolustautumiseen, niin sen täytyy perustua alitajuiseen uskomukseen siitä, että olemme syyllisiä johonkin, muutenhan meillä ei olisi tarvetta puolustautua. Eli näin ajatellen tuo hyökkäys, jonka koemme tulevan ulkoa meihin, onkin vain oman torjutun uskomuksemme tai mielemme osan hyökkäys itseämme kohtaan ja kun oivallamme ettemme todella ole syyllisiä MIHINKÄÄN, niin myös tuo tilanne maailma-unessa ylensä poistuu tai raukeaa. Ei aina, mutta yleensä on näin ja se on Ihme. Me emme siis koskaan ole uhreja, vaan aina luomme omaa untamme ja olemme siihen osallisia. Olemme itseasiassa vastuussa kaikesta mitä koemme. Tätä asiaa opettaa myös Hoponopono -systeemi omalla ainutlaatuisella tavallaan.
Eli mitä tahansa tulee tietoisuuteeni olen siitä vastuussa. Anteeksiantaminen on siis asenne, eikä ole väliä sillä onko tuo tietoisuuteemme tullut asia hieman häiritsevä vai todella ärsyttävä tai pelottava. Kaikki asiat ovat samanarvoisia ja niillä on vain se arvo jonka ITSE niille annamme.
Sinä itse siis päätät miten valitset nähdä elämäsi käänteet ja tästä valinnasta nouseekin se ainut vapaa tahto, jota meillä on.
IOK opettaa, että kaikki mitä kuvittelemme kokevamme täällä maailmassa on jo tapahtunut. Se kuitenkin tarkoittaa, että myös kaikkien tapahtumien kaikki lopputulokset ja vaihtoehdot ovat koettavissa, niin ne hyväksi kuin huonoksi luokittelemamme joka tarkoittaa tietenkin mielemme mielestä toivottavia tai ei- niin- toivottavia kokemuksia. Mitä armollisempia olemme itsellemme eli "muille ja itsellemme", niin sitä miellyttävämmäksi unemme muuttuu. IOK todella kutsuu tätä onnelliseksi uneksi ja vihjaa, että kun menemme kohden heräämistä ja opimme valitsemaan oikean mielen eli Pyhän hengen näkemyksen teatteriesityksiimme yhä helpommin, koemme elämämme muuttuvan helpommaksi. Välttämättä mitään suurta muutosta ei tapahdu muodon tasolla, mutta asenteemme muttuu täysin, eli asenne keikahtaakin oikein päin. Huomaamme, että koko siihen astisen elämämme olemme eläneet peilikuvamaailmassa, jonka olemme antaneet itsemme uskoa olevan totta.
Ego ei toki ole mikään paha kaveri, jota tarvitsee pelätä tai sättiä, mutta en näe mitään syytä myöskään ystävystyä sen kanssa kovin läheisesti eli sitä ei tarvitse helliä, kuten usein kuulen ihmisten kertovan, että tarvitsisi :) Pahan vastustamattomuuden periaate toimii varmasti, mutta on hyvä NÄHDÄ miten egomieli eli liikkuvamieli meitä johtaa, jotta ei tarvitse siihen enää samaistua. Jos et näe tätä mekanismia, et voi myöskään valita kuka sinä Olet.
Toinen esimerkki parisuhteiden rintamalta: Vedämme puoleemme alitajuisesti kumppaneita, jotka tuovat tehokkaimmin esille torjumamme asiat. Kun rakastumisen alkuvaihe haihtuu, nämä asiat alkavat paljastua ja ego huomaa ettei kumppani olekaan sitä mitä luulimme, tunnemme itsemme petetyiksi. Vaihdamme kenties kumppania ja taas sama toistuu. Monesti kerromme suureen ääneen mitä ME haluamme kumppanilta, mutta emme muista miettiä, mitä annettavaa meillä toiselle on. Roolitamme ihmissuhde- näytelmämme ihmisillä eli liimaamme omia uskomuksiamme toisten ihmisten kannettavaksi: "Sinä olet tuollainen ja tuo on tällainen ja koska aiemmin koin tätä ja tätä, niin nyt minun on koettavakin jotakin ihan muuta ja sinun on annettava se minulle ja tehtävä minusta ehyt..." Usein emme lainkaan NÄE tuota toista sellaisena kuin hän todella ON, vaan näemme vain omat uskomuksemme ja varsinkin odotuksemme, joita olemme ihmisten päälle liimanneet.
Kuitenkin jokainen ihminen tahtoo tulla todella nähdyksi, eikä olla vain toisen ihmisen näytelmän hahmo, jonka hänen mielensä on päättänyt olevan jonkulainen...Ja tämä jonkunlaisuus perustuu aina menneisyyteen eli kuolleisiin kokemuksiin, ei koskaan nykyhetken puhtaaseen näkemiseen. Kun siis heräämme näkemään omat ohjelmointimme, joita pieni mieli on pullollaan, vasta silloin voivat ihmisuhteemme muuttua ja vasta silloin voimme todella kohdata toisen ihmisen, ilman rooleja ja naamioita. Helppo nakki vai mitä? No ei varmasti, mutta prosessoidaan..
"Elämme hologrammissa, jossa aikaa ei ole. Tästä meillä oli viikonlopun verran asiaa Kotkan henki-tapahtumassakin. Kaikki siis on samanaikaista ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme totisesti moniulotteisuuden mestareita. Ihmeiden oppikurssin mukaisesti sama ilmaistaan Garyn kirjassa näin:
"Aika on holograafinen. Kaikki on jo tapahtunut. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tapahtuvat kaikki samanaikaisesti, kuten Einsteinkin huomautti, mutta IOK.n mukaan kaikki vain näyttää tapahtuvan. Eli lisäksi holograafisen malliin on myös valheellinen kokemus lineaarisuudesta. Aika on vain ajatus erillisydestä.MUTTA vaikka kaikki on jo tapahtunut, teidän on silti tehtävä se!"
Eli kaikki mahdolliset "tulevaisuudet" on jo käsikirjoitettu, mutta meidän asenteestame riippuu se, minkä tulevaisuuden koemme kuin totena.Ja meillä on aina VAIN kaksi näkökantaa: pelko tai rakkaus.
Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja siten nopeuttaa palaamistamme kotiin eli henkeen. Osia käsikirjoituksistamme jää aktivoitumatta.
Dozchen opettaa itsevapautumista eli sitä, että vain havaitsemme kaiken, joka mielen luonnosta eli avaruudesta nousee, reagoimatta siihen. Annamme kaiken nousta ja vapautua itsekseen, aivan kuten aallot nousevat meressä ja sitten katoavat siihen takaisin.IOK.ssa (Ihmeiden oppikurssi, jatkossakin tämä lyhenne) mennään vielä hieman pidemmälle niiden aaltojen suhteen, jotka kokija voi kokea ongelmallisina. Eli sen sijaan, että pidättäydymme esimerkiksi tuomitsemisesta, meillä onkin aktiivinen asenne antaa kaikki anteeksi kaikille ja kaikelle, tietenkin myös itsellemme. Annamme siis anteeksi itsellemme sen, että yleensä näemme päiväelämässämme unta, jossa tapahtuu asioita, jotka kenties heiluttavat mielenrauhaamme.
Itsevapautuminenkin riittää. Jos kykenemme olemaan tuomitsematta tai arvostelematta havaitsemaamme "epätodellisuutta" niin uni hajoaa...Sen sijaan tuomion unet ovat loppumattomia. Egollehan aina tuomitsemista ja arvostelua riittää. Mutta kuten olen aiemminkin monesti todennut alitajuntamme on kovin huumorintajuton kaveri. Kaikki mitä ajattelemme toisesta ihmisestä tai asiasta tai olennosta on aina arvio ITSESTÄMME. Toisinpäin käännettynä: Kun olemme armollisia ja rakastavia "toisia ihmisiä"(ei täällä ole ketään toista oikeesti) kohtaan, niin olemme sitä itseämme kohtaan. Kun annamme niin saamme.
Tämä ei ole mitään henkistä hurskastelua, vaan kylmä tai lämmin totuus eli heräämisen mekanismi. Kurssin mukaan emme voi vapatua "yksin" sillä toisiin ihmisiin olemme projisoineet niin paljon omasta itsestämme ja kun emme uskalla nähdä totuutta itsestämme suoraan, on ainut keino nähdä se projektio, jonka mielemme on heijastanut elämä- nimiselle valkokankaalle ja...antaa anteeksi.
Elämän unenomaisuutta oppaani Adamonkin muiden joukossa opettaa. Sitä opettaa Ihmeiden oppikurssin lisäksi myös mm. Unijooga sekä idän viisas Nisargadatta kirjassaan Valvetilasi on unta. On hyvä todella oivaltaa..syvällisesti..että päiväelämämme on samanlaista KUDOSTA kuin yöunemmekin, mutta emme oivalla tatä kokonaan ennenkuin heräämme unesta. Aivan kuten yöunesta heräävä näkee olleensa unessa vasta sitten, kun hän on siitä herännyt. Unijoogassakin kerrotaan tämä hyvin selväsanaisesti, eli tuo menetelmä ei ole mitään perinteistä unityöskentelyä, vaan se tähtää elämän unesta heräämiseen.
Näen selkeän eron tavanomaisen New age-henkisyyden opetusten ja tällaisen ei-dualistisen opetuksen välillä. Ja samoin olen nähnyt kuinka nopeasti ei-dualistinen eli kvanttianteeksianto luhistaa egon uskomusjärjestelmää JOS todella uskaltaa ryhtyä toimeen ja katsella mitä siellä omassa somassa mielessä oikein on meneillään. IOK.kin sanoo, että olemme unessa vain koska emme Halua herätä. Mayan eli harhan uni on kovin puoleensavetävä, niin kauan kuin se leikki vielä kiinnostaa. Kuitenkin kaikella ON aikansa vaikka ei sitä lineaarista aikaa olekaan :) Itse pidän tapanani kysyä mielessäni itseltäni erilaisia asioita havaitessani tässä maailmailmiössä: "Onko tämä sitä mitä haluan enemmän, kuin Jumalan rauhaa?" Suurin osa, ellei kaikki mitä tavoittelemamme tässä maailmassa on korviketta todellisuudelle eli Rakkaudelle ja Ykseydelle. Haluanko enemmän korvikkeita kuin totuuden ja rakkauden? Sitä on hyvä jokaisen kysellä ajoittain itseltään.
Tässä alla vielä muutama esimerkki, jotta et erehtyisi ajattelemaan kvanttianteeksiannostakin entiseen ajatuskehykseen liittyvänä asiana malliin "Kyllä minä tuon tiedän, tuttu juttu..." Moni luulee tietävänsä mistä on kyse, mutta erehtyy. Todellisuudessa kun pääsee syvälle kvanttianteeksiantoon tai IOK.n edustamaan TODELLISEEN mielen oikeinpäin kääntämisen prosessiin, niin huomaa ettei se ole mitään sellaista, jonka on aiemmin "oppinut" henkisellä tielläään, vaan nimenomaan poisoppimista.
Kuvajainen puhuu näistä aiheista todella selkeästi kirjassaan "Kamalan ihanat ihmissuhteet." Esimerkiksi moraali on aihe, josta hän puhuu ja olen siitä täysin samoilla linjoilla. Havahtumisen tilassa tai jälkeen käsitykset moraallista, oikeasta ja väärästä putoavat pois, mutta se ei tee havahtuneesta moraallitonta vaan myötätuntoisen olennon. Suosittelen em. kirjan lukemista kaikille, joita todellinen havahtuminen kutsuu!
Mutta nyt kuvitteellisiin esimerkkeihin: Minulle tulee konsultaatioon asiakas, joka kokee olevansa työpaikkakiusattu. Hän on oppinut New age-opeista ja opettajilta, että on syytä suojautua "negativiisilta energoilta", että pitää puhdistautua jopa joltain "pahoilta silmiltä" tai vetää valkoinen valoviitta päälleen. Tämä on sitä dualistista opetusta, jota me kaikki olemme saaneet nauttia ja joka on toiminut jollakin tapaa ja joissan tilanteissa, mutta toimiiko se enää, kun on aika mennä syvemmälle, eikä vain väliaikaisiin ratkaisuihin?
Kun näkemyksenäni vastaan, että tässä tapauksessa ei ole syytä suojautua tai puolustautua sillä "Kun puolustaudut sinua vastaan hyökätään", niin asiakas on kovin ymmällään. Että siis mitä? Eikö se olekaan niinpäin, että "Minä puolustaudun KOSKA minua vastaan hyökätään?" Ei se ole.
Kun meillä on tarve puolustautumiseen, niin sen täytyy perustua alitajuiseen uskomukseen siitä, että olemme syyllisiä johonkin, muutenhan meillä ei olisi tarvetta puolustautua. Eli näin ajatellen tuo hyökkäys, jonka koemme tulevan ulkoa meihin, onkin vain oman torjutun uskomuksemme tai mielemme osan hyökkäys itseämme kohtaan ja kun oivallamme ettemme todella ole syyllisiä MIHINKÄÄN, niin myös tuo tilanne maailma-unessa ylensä poistuu tai raukeaa. Ei aina, mutta yleensä on näin ja se on Ihme. Me emme siis koskaan ole uhreja, vaan aina luomme omaa untamme ja olemme siihen osallisia. Olemme itseasiassa vastuussa kaikesta mitä koemme. Tätä asiaa opettaa myös Hoponopono -systeemi omalla ainutlaatuisella tavallaan.
Eli mitä tahansa tulee tietoisuuteeni olen siitä vastuussa. Anteeksiantaminen on siis asenne, eikä ole väliä sillä onko tuo tietoisuuteemme tullut asia hieman häiritsevä vai todella ärsyttävä tai pelottava. Kaikki asiat ovat samanarvoisia ja niillä on vain se arvo jonka ITSE niille annamme.
Sinä itse siis päätät miten valitset nähdä elämäsi käänteet ja tästä valinnasta nouseekin se ainut vapaa tahto, jota meillä on.
IOK opettaa, että kaikki mitä kuvittelemme kokevamme täällä maailmassa on jo tapahtunut. Se kuitenkin tarkoittaa, että myös kaikkien tapahtumien kaikki lopputulokset ja vaihtoehdot ovat koettavissa, niin ne hyväksi kuin huonoksi luokittelemamme joka tarkoittaa tietenkin mielemme mielestä toivottavia tai ei- niin- toivottavia kokemuksia. Mitä armollisempia olemme itsellemme eli "muille ja itsellemme", niin sitä miellyttävämmäksi unemme muuttuu. IOK todella kutsuu tätä onnelliseksi uneksi ja vihjaa, että kun menemme kohden heräämistä ja opimme valitsemaan oikean mielen eli Pyhän hengen näkemyksen teatteriesityksiimme yhä helpommin, koemme elämämme muuttuvan helpommaksi. Välttämättä mitään suurta muutosta ei tapahdu muodon tasolla, mutta asenteemme muttuu täysin, eli asenne keikahtaakin oikein päin. Huomaamme, että koko siihen astisen elämämme olemme eläneet peilikuvamaailmassa, jonka olemme antaneet itsemme uskoa olevan totta.
Ego ei toki ole mikään paha kaveri, jota tarvitsee pelätä tai sättiä, mutta en näe mitään syytä myöskään ystävystyä sen kanssa kovin läheisesti eli sitä ei tarvitse helliä, kuten usein kuulen ihmisten kertovan, että tarvitsisi :) Pahan vastustamattomuuden periaate toimii varmasti, mutta on hyvä NÄHDÄ miten egomieli eli liikkuvamieli meitä johtaa, jotta ei tarvitse siihen enää samaistua. Jos et näe tätä mekanismia, et voi myöskään valita kuka sinä Olet.
Toinen esimerkki parisuhteiden rintamalta: Vedämme puoleemme alitajuisesti kumppaneita, jotka tuovat tehokkaimmin esille torjumamme asiat. Kun rakastumisen alkuvaihe haihtuu, nämä asiat alkavat paljastua ja ego huomaa ettei kumppani olekaan sitä mitä luulimme, tunnemme itsemme petetyiksi. Vaihdamme kenties kumppania ja taas sama toistuu. Monesti kerromme suureen ääneen mitä ME haluamme kumppanilta, mutta emme muista miettiä, mitä annettavaa meillä toiselle on. Roolitamme ihmissuhde- näytelmämme ihmisillä eli liimaamme omia uskomuksiamme toisten ihmisten kannettavaksi: "Sinä olet tuollainen ja tuo on tällainen ja koska aiemmin koin tätä ja tätä, niin nyt minun on koettavakin jotakin ihan muuta ja sinun on annettava se minulle ja tehtävä minusta ehyt..." Usein emme lainkaan NÄE tuota toista sellaisena kuin hän todella ON, vaan näemme vain omat uskomuksemme ja varsinkin odotuksemme, joita olemme ihmisten päälle liimanneet.
Kuitenkin jokainen ihminen tahtoo tulla todella nähdyksi, eikä olla vain toisen ihmisen näytelmän hahmo, jonka hänen mielensä on päättänyt olevan jonkulainen...Ja tämä jonkunlaisuus perustuu aina menneisyyteen eli kuolleisiin kokemuksiin, ei koskaan nykyhetken puhtaaseen näkemiseen. Kun siis heräämme näkemään omat ohjelmointimme, joita pieni mieli on pullollaan, vasta silloin voivat ihmisuhteemme muuttua ja vasta silloin voimme todella kohdata toisen ihmisen, ilman rooleja ja naamioita. Helppo nakki vai mitä? No ei varmasti, mutta prosessoidaan..
Omasta elämästä voisin
kertoa tapahtuman viime viikolta. Puolisoni pyysi minulta
osallistumista asiaan, joka liittyy hänen työhönsä ja olisi kestänyt
pitkään. Kuuntelin itseäni enkä tuntenut asian olevan minulle
tarkoitettu. En kuitenkaan kieltäytynyt heti, vaan ajattelin, että ehkä
se on vain ensireagtio. Kun jatkoin itseni kuuntelemistaa tunsin
edelleen, ettei tuohon asiaan osallistuminen ollut hyvä ajatus minun
kohdalle, mutta edelleen koin kiusausta suostua puolisoni
mieliksi. Sitten kysyin asiaa Pyhältä Hengeltä, sydämestäni ja kuulin
välittömästi sanat: "Rakkaus ei vaadi uhrauksia eikä uhraa. Jos uhraudut
rakkauden nimissä tekemään jotakin jota et halua, se tarkoitaa vihaa
eikä rakkautta." Asia oli sillä selvä kuin pläkki, ei uhrauksia, vaan
rakkaus.
Nyt kun kirjoitan tätä huomaan,
että asiaahan tulisi vaikka kuinka, mutta ehkä tässä oli oleellisemmat
ydinasiat kvanttianteeksiannosta. Kun siis annamme anteeksi asenteena,
se ei ole kohteellista anteeksiantoa, joka tekisi siis virheestä totta.
Annamme näin anteeksi itsellemme sen, että olemme projisoineet osan
alitajuisesta syyllisyydestämme toisista ihmisistä ja maailmasta meille
takaisin heijastuvaksi. Oivallamme, ettei unessa voi olla tapahtunut
mitään peruuttamatonta syntiä ja ettemme ole syyllisiä mihinkään emmekä
kehoja laisinkaan, vaan olemme ikuinen viaton oleminen-ei oleminen, eli
henki.
Olemme se meri, Rigpa, josta kaikki aallot nousevat ja jonne ne palaavat emmekä merenä arvota toista aaltoa toista paremmaksi tai huonommaksi. Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja leikkaa kotiinpaluun reitistämme pois kokemuksia, joita emme näin tarvise. Kun annamme anteeksi tässä näytelmässämme jollekin asialle täysin, sama tapahtuu muissa inkarnaatioissamme, sillä kaikki on läsnä nyt. Mennyt ja tuleva eivät ole todellisuutta janana, vaan elämme hologrammissa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olemme se meri, Rigpa, josta kaikki aallot nousevat ja jonne ne palaavat emmekä merenä arvota toista aaltoa toista paremmaksi tai huonommaksi. Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja leikkaa kotiinpaluun reitistämme pois kokemuksia, joita emme näin tarvise. Kun annamme anteeksi tässä näytelmässämme jollekin asialle täysin, sama tapahtuu muissa inkarnaatioissamme, sillä kaikki on läsnä nyt. Mennyt ja tuleva eivät ole todellisuutta janana, vaan elämme hologrammissa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Jos sinua kiinnostaa tämänkaltainen apu ja konsultointi oman elämäsi teemoihin liittyen, niin KVANTTIANTEEKSINTO- konsultoinnit alkavat elokuussa. Myös ryhmätoiminta aiheesta alkaa syksyllä. Näissä
tapahtumissa ajattelemme oppaiden ja enkelten olevan symboleja eli
Pyhän henkemme ja oman todellisen Itsemme vertauskuvia, jotka saavat
muodon tietoisuutemme avaruudessa. Ja näin olen itse sen kokenut jo
kauan. Adamon, Amenhotep, Kristus ja enkelit ovat oman todellisen
olemuksemme symboleja ja siten myös viestintuojia. Näissä
kosultaatioissa menemme todellakin pintaa syvemälle eli niin syvälle
kuin ikinä voimme päästä. Syytaso on ajatustaso. Seurausten taso on tämä maailmamme kiehtovine ylä- ja alamäkineen.
Tähän loppuun laitan vielä koosteen IOK.n mukaisesta ei- kaksinaisesta ajatumallista:
1. Jokainen kokee olevansa alitajuisesti syyllinen. Mihin? Kaikki syyllisyys nousee uskosta, että olemme erossa Jumalasta, että otimme Jumalan paikan eli lankeemuksesta.
Viimeinen valttikortti jolla ego pelottelee, on usko kehoon eli kuolemaan ja kehon varjeluun, joten pitäkäämme varamme :))
1. Jokainen kokee olevansa alitajuisesti syyllinen. Mihin? Kaikki syyllisyys nousee uskosta, että olemme erossa Jumalasta, että otimme Jumalan paikan eli lankeemuksesta.
2. Ihminen ei kestä kohdata
syyllisyyttään kasvoista kasvoihin, joten hän projisoi sen
alitajunnastaan muiden elämän filminsä hahmojen kannettavaksi. Eli torjunnasta
projisointiin, kuten perinteinenkin psykologia kertoo.
3.
Kaikki ongelmat, ihmissuhteissa, terveydessä jne.. johtuvat
pohjimmiltaan alitajuisesta syyllisyydestä eli erillisyyden harhasta,
vaikka se saa erilaisia muotoja.
4. Meillä on keho koska uskomme kuolemaan, eikä päinvastoin.
5.
Tie ulos harhasta eli unesta käy anteeksiannon kautta. Kun annamme
havaitsemamme "synnin eli virheen" anteeksi heissä joiden päälle olemme
sen projisoineet, annamme samalla anteeksi itsellemme, eli alitajuinen
syyllisyytemme hajoaa.
6. Anteeksianto on koko elämän kestävä prosessi, tai usemman elämän. Harhassa on kerroksia...
7.
Jokainen kommunikoinnin yritys on rakkauden ilmaus tai rakkauden
pyyntö. Näin se tulee tulkita.(Tekee ihmissuhteista helpompia ja tuo niihin myötätuntoa.)
8.
Joka hetki sinussa on valitsija, eli vapaus valita näetkö ja
tulkitsetko Pelon eli egon tai Rakkauden eli Pyhän hengen silmin.
9. Pyydä
jokaisena hetkenä ja kaikkiin tilanteisiin pyhän hengen näkökykyä, eli
armoa, sillä yksin (persoonan tasolla) et pysty ymmärtämään totuutta.
10. Et pyydä siksi, että Pyhä Henki ei muuten sitä muistaisi jakaa, vaan jotta yhteys sinun puoleltasi pysyy auki ja viisaus virtaa.
Ei ole kyse toiminnasta, tekemisestä, vaan siitä miten näet ja koet
sekä ajattelet. Siunaa niin kevenet. Älä reagoi unen hahmoihin tai
tapahtumiin, ne eivät ole totta.Jos reagoit olet samaistunut ja ego on voitolla.
Viimeinen valttikortti jolla ego pelottelee, on usko kehoon eli kuolemaan ja kehon varjeluun, joten pitäkäämme varamme :))
Keho kuten koko maailmamme on kudottu uniaineesta, aivan kuten seuraava runoilijakin sen kertoo:
–– niin kuin tuon näyn olematon kudelma,
myös pilviin ulottuvat tornit, suurenmoiset
palatsit ja juhlalliset temppelit
ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen
katoavat aineettoman kuvitelman tavoin,
usvan henkäystäkään ei siitä jää.
Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,
ja uni saartaa pientä elämäämme.
-Shakespeare, Myrsky
–– niin kuin tuon näyn olematon kudelma,
myös pilviin ulottuvat tornit, suurenmoiset
palatsit ja juhlalliset temppelit
ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen
katoavat aineettoman kuvitelman tavoin,
usvan henkäystäkään ei siitä jää.
Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,
ja uni saartaa pientä elämäämme.
-Shakespeare, Myrsky
Luettavaa aiheesta:
Ihmeiden oppikurssi
Gary Renardin kirjat Maailmankaikkeus katoaa jne
Pelosta rakkauteen, Adamonin kolmas kirja, kuten myös muut Adamon-kirjat
Ihmeiden oppikurssi
Gary Renardin kirjat Maailmankaikkeus katoaa jne
Pelosta rakkauteen, Adamonin kolmas kirja, kuten myös muut Adamon-kirjat
Juha Pitkäsen/Kuvajaisen kirjat
Sanna Suutarin Kirjat (Uusi ilmestynyt juuri nyt, kesän korvalla)
Ramana Maharshin kirjat
Nisargadatta: Valvetilasi on unta
Gangajin kirjat, esim Löydä sisäinen loisteesi
Minuuden tuolle puolen- kirja, Roberts
Kvanttianteeksianto-konsultoinnit, kuten myös muut palvelut: marjut.moisala@gmail.com
solarel.nettisivu.org
Kvanttianteeksianto-konsultoinnit, kuten myös muut palvelut: marjut.moisala@gmail.com
solarel.nettisivu.org
Kiitos, oli valaisevaa.
VastaaPoistaUpea kirjoitus. Sopi moneen pohdintooni just nyt 💗
VastaaPoista