Mitä tänään syötäisiin? Havaintoja lihan ja kasvisten syömisestä, syöjistä ja uskomuksistamme.

Suhteeni lihansyöntin on ristiriitainen. Ajoittain olen ollut kasvissyöjä, mutta sitten taas ajautunut lihallisten halujen pariin. Olen miettinyt ja kuulostellut erilaisia näkemyksiä aiheesta ja todennut, että niin monenlaista tämäkin asia pitää sisällään. Jos ajatellaan asiaa eettisesti, niin tietenkin jo yksinomaan eläinten kohtelu tuotantoeläminä aihauttaa kylmiä väristyksiä. Jokaisella tuntevalla olennolla tulisi olla mahdolisuus hyvään ja onnelliseen, omanlaiseensa elämään.

Mitä sitten ovat tuntevat olennot? Eikö kasveilla ole tunteita? Haluavatko ne tulla syödyksi? Viimeaikaisten tutkimustenkin nojalla voidaan sanoa, että myös kasvit ovat tuntevia olentoja, jotka pystyvät kommunikoimaan ja jotka esimerkiksi reagoivat musiikkiin. Tämän kasvien kommunikoinnin olen itsekin kokenut, vaikkapa kerran kun olin ystäväni luona meikkaamassa illanviettoa varten ja tämän juhlallisen toimenpiteen katkaisi iso kirjovehka joka "hälyytti" eli pyysi apua kuin elämä olisi ollut kysymyksessä. Tutkimme kasvin, mutta emme löytäneet siitä mitään vikaa. Noin kahden viikon kuluttua kasvi oli kuitenkin kuollut sairauteen,joka oli sen juuristossa ja jota ei päälle päin näkynyt. Kasvi oli pyytänyt apuamme, mutta me emme tajuneet sen vaivaa.

Jos siis emme tahdo pistää suuhumme  mitään tuntevaa ruokaa, niin hedelmät lienevät ainut vaihtoehto, fruittareita tunnetaankin henkisen kasvun ja siihen liittyvän elämäntavan piiirissä jonkin verran. Vastikään luin kuitenkin artikkelin myös siitä, kuinka mustikan- ja puolukanvarvut kääntyvät poispäin kun marjastaja on tulossa..Hm.. jännä juttu...Mihinköhän varvut haluaisivat säästää marjojaan, linnuille ja karhuille kenties?

Ihmeiden oppikurssilaisten parissa ei kasvisyöntiä ihailla yleisesti koska  kaikkihan on vain unta. Gary Renardinkin  mielestä eläimen paras paikka on lautasella perunoitten vieressä. Monet IOK.laiset sanovat, ettei ole tarpeen tehdä muutoksia maailman eli unen tasolla vaan mielessä. Tämä on tietenkin totta, mutta jos päivätietoinen mieli ei vielä usko kaiken olevan unta todella, niin saattaapi olla, että lihan syöminen aiheuttaa syylllisyyttä...ainakin alitajunnassa.

Ramana Maharshilta, intian kuluisalta mestarilta kysyttiin miten ashramissa saattoi olla tiikerin taljoja lattialla ja kuinka ihmiset saattoivat käyttää niitä jooga-alustoinaan. Ramana vastasi: "ITSE on tiikeri."

Kaikki on Itseä, niin muodot kuin se elämänvoima, joka antaa niille elämän ja se suuri avaruus, joka ympäröi ja läpäisee maailmailmiön.Tämä tuskin kuitenkaan antaa ihmiselle luvan kohdalla muita luontokappaleita mielivaltaisesti ja julmasti. Alkuperäiskansat ratkaisivat tämän ongelman kunnioittamala saaliseläintään ja pyytämällä luvan sen hengen ottamiseen. Tämänkaltainen lihanpyynti ja syöminen on varmasti aivan eriasia kuin se mitä tuotantoeläinten kohtalona tänä päivänä on.

Itsekin aikoinani kalastin ja pyysin aina vedenhengiltä lupaa siihen ja samalla pyysin, että minun siimoihini tarttuisivat ne eläimet joiden oli jo mutenkin aika lähteä maailmasta.Tämän seurauksena oli ihmetteleviä ilmeitä kalastusporukassa, kun sain yleensä aina seurueen isoimmat tai ainoat saaliit:D Tai ehkä syynä oli vain Rapala Raddling Rap tai amatöörin onni.

Kasvissyönti tai fruittaaminen on varmasti terveydenkin kannalta hyvä asia, mutta jos ego tarttuu tähänkin asiaan on tulos hieman toinen. Voi olla kiusaus tuntea itsensä paremmaksi kuin nuo brutaalit lihansyöjä barbaarit. Voi olla, että syyllisyys juoksuttaa ja mikään ei enää riitä...Ja elämästä katoaa maku. Sama on varmasti vaarana muissakin terveysasioissa tai kuntoilussa, tai aivan missä vaan. Överit voi vetää muidenkin tuotteiden kuin karkkien parissa!

Joku saattaa julistaa olevansa kasvisyöjä, mutta konkretian tasolla hän syö kuitenkin kalaa, muinia ja maitotuotteita. On hyvä  huomata, että se oma mieli on kuitenkin määrittelemässä aina mikä on "oikein" ja mikä "väärin" ja meidän oikein ei välttämättä ole oikein arabin tai juutalaisen mukaan. Saattaa jopa olla, että erilaiset säännöt mielessämme ovat vain opittuja, kansallisuuteen tai uskontoon liittyviä sääntöjä, joita emme ehkä koskaan ole todella pohtineet ja omaksemme ottaneet, paitsi automaattisina itsestäänselvyyksinä.

Jos haluaa korostaa kasvissyönnin tärkeyttä henkisen kasvun jouduttajana tai lihan syömistä sen esteenä, niin on hyvä kurkottaa katseensa ylöspäin, kohden Himalajan huippuja. Tiibetissä elää ja sieltä on siirtynyt naapurimaihin minun nähdäkseni maailman korkeinta henkisyyttä edustavia buddhalaisia. Tiibetissä eivät kasvit kuitenkaan kovinkaan kukoista. Jakin maitoteellä ja kuivalihalla eläminen ei kuitenkaan ole estänyt tuottamasta valaistuneita mestareita vuosituhat toisensa jälkeen...Niin, kaikki on suhteellista. Dalai Lama kuitenkin kuuluu siirtyneen kasvisravintoon Intian muutettuaan, ehkä ollakseen esimerkiksi meille muille ;)

Miksi kirjoitan tästä aihesta tänään? Koska se on ollut viimeaikoina ajankohtainen keskustelunaihe useammankin ystävän kanssa.

Jokainen varmasti itse sydämessään tekee omat päätöksensä ruokavalionsa suhteen muistaen, ettei ole yhtä ainutta oikeaa totuuta mistään asiasta maailmassa.

 

Ehkä evoluution myötä siirrymme jälleen valoravintoon, kuten jotkut ovat jos tässäkin ajassa tehneet. Siihen saakka..bon appetit..Siunatkaamme ruokamme, niin sen vaikutus on varmasti terveellisempi niin mielelle kuin keholle, olipa eväs sitten mitä tahansa.