TEKNIIKAN ORJAT JA ÄLY-AJAN ÄLYTTÖMYYDET

Kyllä kaikki on nyt niin paljon paremmin? Tekniikka se hoitaa kaiken lähes itsekseen...Ennen luit lastasi koskevat terveiset reissuvihosta, jonne opettaja oli ne kirjannut ja itse saatoit vastata samaan vihkoon omat terveisesi. Nykyään menet vain näppärästi Wilmaan ja annat salasanasi..ai niin, Wilmahan haluaa uuden salasanan. Luo se. Sehän taitaa olla liian heikko..lisää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numero.Joo nyt toimii..tai sitten ei. Etsitään seuraavaksi opettaja ja kirjoitetaan viesti. Helppoa kuin heinänteko, eikä vierähtänyt montakaan minuuttia, JOS kaikki toimii. Yleensä ei toimi.

Etsi sitten lapsesi koearvosanat ja jos on kyse ammattikoulusta, ei niitä tietenkään ole, mutta löytyy kyllä plus ja miinusmerkkejä, joiden pitäisi kertoa jotakin siitä miten lapsellasi menee. No ainahan voit kirjoittaa ryhmänohjaajalle viestin, johon hän tuskin ehtii vastaamaan kun kaikki tämä kätevä uusi tietotekniikka ja muut uudet menetelmät sekä Sipilän hallitus ovat vieneet opettajilta heidän toimintakykynsä.

No sitten...Ostan uuden kännykän ja tilaan sen tietenkin netistä. Sitten ei muuta kuin puhelin pelittämään ja...Ei onnistu, on vain mikro-sim ennestään, ja pitäisi olla Nano. No eihän tässä mitään, helposti vaan Soneran omille sivuille. Missä salasana on? On kaksi liittymää, toinen on henkilösivuilla ja toinen yrityssivuilla..Äh...Salasanan etsimiseen ja ehdotteluun meni tällä kertaa vain puoli tuntia...viimein pääsen sivuille, mutta mistä Nano- kortti tilataan? Ei mistään. No, onneksi voin aina laittaa palvelupyynnön Soneralle Omien sivujen kautta. Vastaus tulee seuraavana päivänä: "Kätevimmin tilaat uuden Sim-kortin omien sivujen kautta. Tässä linkki sinne rekisteröitymiseen. Iloisin terveisin Jenna." 

Jep. No enhän minä olisi ottanut yhteyttä, jos olisin voinut sen tilata sieltä..Jenna! Mutta yritänpä vielä kerran. No ei kyllä onnistu. Saiskohan mistään oikeesti enää asikaspalvelua?

No kun viimein olen melkein vaihtamaisillani uuden kännykän käyttöön, siis Samsungin ja entinen on Nokia, niin kuinkakohan onnistuu yhteystietojen siirtäminen?  Varmaan tosi kätevästi, kun ne on siellä jossain "pilvessä" tai sitten ei. Että Nano Nano vaan, kuten Alf-avaruusolentokin totesi legendaarisessa tv-sarjassa. Pilveä voivat kaivata muutkin kuin tiedostot kun oikein nykymeno stressaa :) Paitsi minulle tietenkin riittää pullo punkkua. Sen saa vielä helposti, kun Alko ei ole täysin siirtynyt postimyyntiin netin kautta, vai onko...ajatuskin      puistattaa :)

Olihan minulla se Onedrivekin ja sen piti olla ilmainen, mutta pian muuttui maksulliseksi ja kiire tuli poistaa valokuvat sieltä, muutoinhan olisivat kadonneet iäksi.

Pankkiyhteyskin toimii kätevästi, mutta ei todellakaan Danskeen eikä Windowsista. Näkyy vain pyörivää palloa ja muuta päivittelyä. Pitäisikö vaihtaa selainta, vai päivittää aivot uuteen uskoon? Olisiko kellään aikakonetta, jolla voisi siirtyä aikaan ennen kätevää teknologiaa? Aikaan, jolloin sai asiakaspalvelua kaupoissa ja ajatelkaa: Myös huoltamoilla!

En toki kaipaa aikaa, jolloin työpaikallani kirjoitettiin asiakirjat kolmena kappaleena kalkkeerin läpi, mutta joku raja sentään tekniikassa ja varsinkin tietotekniikassa! Eikö sen pitäisi palvella ihmistä eikä orjuuttaa meitä käyttäjiään? Pian on jääkaappi ja leivänpaahdinkin netissä ja luulen, että sen jälkeen ne päättävät vielä joku kaunis päivä ryhtyä kapinaan omistajaansa vastaan. Nettihän helposti yhdistää eri kodinkoneet yhdeksi rintamaksi  meitä vastaan. Tulet kotiin, ovi ei avaudu. Jääkaappi ja leivänpaahdin juonivat yhdessä mikroaaltouunin kanssa ja lähettävät tiedon kännykkääsi: Olet heikoin lenkki, poistu!

Siinä sitä sitten ollaan kodittomana ja joulukin edessä. Onneksi aina voi vetää virtuaalilasit silmille ja lähteä kaupungille talsimaan. Laittaa kännykästä tulemaan mukavia jouluisia kuvia vaikkapa menneiltä kasarivuosilta, jotka ovat nyt   onnellinen muisto vain. Ystävätkin ovat käden ulottuvilla: facebookissa. Mikäs tässä!

Maailma todistaa Sinusta. Näetkö pelkoa vai rakkautta?

Haluaisitko parantaa maailmaa? Onko näköpiirissäsi epäkohtia, minne tahansa katsot? Vai näetkö rakkauden ilmennyksiä ja vapautta sekä kauneutta maailmassasi?

Voisitko kuvitella, ettei ole olemassa mitään "maailmaa" sinusta erossa? Maailma erossa kokijastaan on mahdottomuus ja siten mitä tahansa maailmassasi havaitset kertoo vain ja ainoastaan omista uskomuksistasi tai uskomusjärjestelmästä, johon olet samaistunut ja jonka siis projisoit itsesi "ulkopuolelle" nähtäväksi, koska et havaitse sitä sisälläsi. Toisaalta, ulkopuolta erotettuna sisäpuolesta ei ole, joten projektio palaa aina takasin havaitsijalleen ja todistaa vain havaitsijasta eikä mistään muusta.

Jos tahdot siis parantaa maailmaa jonka näet ympärilläsi, pysähdy ja katso peiliin. Maailma on peilisi. Näe  mihin uskot, salaisesti tai avoimesti. Ja valitse antaa anteeksi näkemillesi kuville itsessäsi, tietoisuudessasi, jolloin myös se mitä ulkopuolellasi näet muuttuu. Maailma on tosiaankin vain peili, joka heijastaa kuviamme ja uskomuksiamme. Maailmalla ei ole meille muuta arvoa, kuin se arvo jonka sille annamme. Mitään itseisarvoa sillä ei ole.Emme opi maailmasta muuta, kuin huomaamaan sen mitä olemme painaneet syvälle alitajuntaamme, mutta sehän on jo paljon! Kun luovumme maailmailmiön henkistämisestä, kun emme odota maailman antavan  meille mitään tiettyä, vapautamme itsemme myös ehdollistumista. On sanonta: "Et .tarvitse luottamusta, jos sinulla ei ole toiveita." Jos yritämme hallita maailmaa ja asetamme sille toiveita, mukaan lukien maailmassa havaitsevamme muut ihmiset ja hahmot, niin tarvitsemme toki paljon luottamusta, ja siitä huolimatta maailma tuppaa pettämään odotuksemme. Kun meillä ei ole toiveita tai pelkoja, voimme ottaa vastaan kaiken sellaisenaan ja siitä syntyy mahtava seikkailu ja retki kohden avartuvaa tiedostamista ja rakkautta, joka sinä itse olet.

Oppaani Adamonkin kirjoissamme kysyy, onko maailma se jota rakastat? Osa meistä haluaa valaistua, mutta meissä asuu  myös pelkäävä osa, joka haluaa uinua tiedottomuuden unessa. Tuo osa pelkää valoamme, sillä jo se ei pelkäisi, olisimme valaistuneet jo ajat sitten. Ihmeiden oppikurssikin korostaa: Et herää siksi ettetkö voisi herätä juuri nyt, vaan koska et tahdo. Kuka ei tahdo? Ehkä juurikin se kuuluisa "vapaan tahdon lähettiläs" sisällämme, eli siis ego, usko erillisyyden harhaan, usko erilaisuuteen. Ja jos näet maailmassasi hulluutta tai korjattavaa, voit olla varma ettei tuo erillisyyden lähettiläs ole vielä antautunut ja antanut paikkaansa täysin rakkaudelle sinussa. Rakkaus ei koskaan tuomitse. Se ei muista kärsimäänsä "pahaa" eikä edes usko sen todellisuuteen.

Kun elämme jatkuvassa anteeksiaannon flowssa, olemme antamassa ohjaksia valolle itsessämme ja pelkäävä todistajamme menettää otettaan meissä. Tuo anteeksianto ei ole sitä vanhakantaista anteeksiantoa jossa on "minä", "sinä" ja anteeksianto, eli kolme yhdessä, vaan siinä on vain Yksi. Minä olen sinä ja mitään anteeksiannettava ei edes ole. Kun keskitymme valoon toisissamme, vahvistamme sitä. Pyhän hengen läsnäolo meissä voimistu päivä päivältä. Tämä on tie valoon ja rakkauteen, joka ei ole riippuvainen ns ulkoisesta maailmasta ja sen hahmoista, heidän tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Ja sitä kutsuisin sanalla Vapaus. Koetko olevasi vapaus? Ainutta vapautta on täysin tarkoittaen sanoa: Tapahtukoon sinun tahtosi. Silloin Sinä et ole se joka on puikoissa ja voit antaa itsesi levätä ja antaa Korkeimman todellisuutesi hoitaa hommat. Kukapa ne osaisi parhaiten hoitaakaan, kuin se valo joka on läsnä aina, myös pimeyden hetkinä. Tuo valo läpäisee kaiken, on kaikki ja sinä itse olet se, vaikket kenties vielä tiedäkään sitä. Ja niin myös pelkäävä todistajasi voi rentoutua aitiossaan ja sulaa kaiken kattavaan pyhään valoosi eli henkeen.

Jokaisena hetkenä olemme ajan ja paikan tuolla puolen kvanttitilassa, hiljaisuudessa, läsnäolossa, jos vain huomaamme sen mielen kuohunnan keskellä. Jokaisena hetkenä meillä on vapaus valita anteeksianto näkemillemme asioille tai samaistuminen niihin eli niihin uskominen. Uskominen on reagtio ja se on karman raaka-ainetta. Anteeksianto meissä näkee totuuden katsomalla harhan lävitse, sitä tuomitsematta. Emme koskaan tuomitse itseämme, sillä muistathan, olemme rakkaus eikä rakkaus tuomitse? Kvanttitilassa annamme siis anteeksi yhtä aikaa sekä tämän hetken läksyjä, että niitä "muiden aikojen ja paikkojen" läksyjä jotka resonoivat samanaikaisesti tämän hetkemme kanssa. Näin tarve käyttää aikaa karman läksyjen suorittamiseen vähenee ja astumme onnelliseen uneen, ei siksi että kaikki haasteet katoaisivat sormia näpsäyttämällä, vaan koska olemme itse valinneet rakkauden ja fokusoimme siihen myös ns maailmallisten havaintojemme osalta.

Kutsun sinut Kvanttianteeksianto

-koulutukseen, joka alkaa ensi vuoden 2017 alussa ja kokoontuu seitsemän kertaa. Jos tämä teksti ärsytti sinua, niin hyvä juttu, on aika tutkia miksi?

Jos taas tunsit, että näin se taitaa olla;emme voi parantaa maailmaa parantamatta omaa syyllisyyttämme, jonka olemme siihen projisoineet, niin vielä parempi. Laita ilmoittautumista/tiedustelua sähköpostiin niin saat tarkemmat tiedot ajankohdasta.

On hienoa virrata rakkaudessa ja valossa, mutta ei vain osa-aikaisesti? Jos ego tuntuu vetävän mattoa jalkojesi alta tuon tuosta, niin kenties on aika harjoitella yhdessä ja vahvistaa valoa joka sinä olet, ja joka me jokainen yhdessä olemme. Astukaamme rakkauden junaan, päätepysäkki näkyy jo<3

KVANTTIANTEEKSIANOLLA VAPAUTEEN

Kirjoitin facebookiin näin ei-dualistisesta anteeksiannosta ja lupasin avata teemaa hieman lisää blogitekstissä:

"Elämme hologrammissa, jossa aikaa ei ole. Tästä meillä oli viikonlopun verran asiaa Kotkan henki-tapahtumassakin. Kaikki siis on samanaikaista ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme totisesti moniulotteisuuden mestareita. Ihmeiden oppikurssin mukaisesti sama ilmaistaan Garyn kirjassa näin:

"Aika on holograafinen. Kaikki on jo tapahtunut. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus tapahtuvat kaikki samanaikaisesti, kuten Einsteinkin huomautti, mutta IOK.n mukaan kaikki vain näyttää tapahtuvan. Eli lisäksi holograafisen malliin on myös valheellinen kokemus lineaarisuudesta. Aika on vain ajatus erillisydestä.MUTTA vaikka kaikki on jo tapahtunut, teidän on silti tehtävä se!"

Eli kaikki mahdolliset "tulevaisuudet" on jo käsikirjoitettu, mutta meidän asenteestame riippuu se, minkä tulevaisuuden koemme kuin totena.Ja meillä on aina VAIN kaksi näkökantaa: pelko tai rakkaus.

Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja siten nopeuttaa palaamistamme kotiin eli henkeen. Osia käsikirjoituksistamme jää aktivoitumatta.

Kvanttianteeksianto ei ole dualisista vanhakantaista anteeksiantoa, siinä ei ole minää joka antaa anteeksi sinulle, vaan anteeksianto on asenne elämän kaikkiin asioihin. Tämä voi johtaa onnelliseen uneen, mutta se on vain sivuseikka. Tarkoituksemme ei ole jäädä lillumaan onnelllisenkaan uneen, vain todella herätä unesta. Tätä katsantokantaa tulevissa konsultaatioissanikin yhä enemmän edustan. Ei väliaikaista lohtua, vaan todellinen herääminen, ytimen tasolle menemällä. Maailma on seuraus, mieli/tietoisuus on syy...Sinne siis."

Ihmeiden oppikurssi kuten myös jotkut muut, tosin harvat, ei-dualistiset opetukset opettavat selkein sanoin, ettei ole olemassa mitään Sinun tietoisuutesi ulkopuolista todellisuutta. Kaikki on sisällämme, sisäavaruudessa. Ego yrittää kovasti vakuuttaa kehon todellisuutta, mutta kehokuvajaisemmekin ovat tietoisuuden sisällä eikä päinvastoin. Tietoisuudella en tarkoita siis minä-olen-tietoinen-sinusta tilannetta, joka on egon tietoisuutta, vaan nimenomaan sitä laaja tiedostamisen avaruutta, jota IOK kutsuu nimellä oikea mieli,  ja jota Tiibetin buddhalaisessa dozchen perinteessä kutsutaan nimellä Rigpa.

Dozchen opettaa itsevapautumista eli sitä, että vain havaitsemme kaiken, joka mielen luonnosta eli avaruudesta nousee, reagoimatta siihen. Annamme kaiken nousta ja vapautua itsekseen, aivan kuten aallot nousevat meressä ja sitten katoavat siihen takaisin.IOK.ssa (Ihmeiden oppikurssi, jatkossakin tämä lyhenne)  mennään vielä hieman pidemmälle niiden aaltojen suhteen, jotka kokija voi kokea ongelmallisina. Eli sen sijaan, että pidättäydymme esimerkiksi tuomitsemisesta, meillä onkin aktiivinen asenne antaa kaikki anteeksi kaikille ja kaikelle, tietenkin myös itsellemme. Annamme siis anteeksi itsellemme sen, että yleensä näemme päiväelämässämme unta, jossa tapahtuu asioita, jotka kenties heiluttavat mielenrauhaamme.
Itsevapautuminenkin riittää. Jos kykenemme olemaan tuomitsematta tai arvostelematta havaitsemaamme "epätodellisuutta" niin uni hajoaa...Sen sijaan tuomion unet ovat loppumattomia. Egollehan aina tuomitsemista ja arvostelua riittää. Mutta kuten olen aiemminkin monesti todennut alitajuntamme on kovin huumorintajuton kaveri. Kaikki mitä ajattelemme toisesta ihmisestä tai asiasta tai olennosta on aina arvio ITSESTÄMME. Toisinpäin käännettynä: Kun olemme armollisia ja rakastavia "toisia ihmisiä"(ei täällä ole ketään toista oikeesti) kohtaan, niin olemme sitä itseämme kohtaan.  Kun annamme niin saamme.

Tämä ei ole mitään henkistä hurskastelua, vaan kylmä tai lämmin totuus eli heräämisen mekanismi. Kurssin mukaan emme voi vapatua "yksin" sillä toisiin ihmisiin olemme projisoineet niin paljon omasta itsestämme ja kun emme uskalla nähdä totuutta itsestämme suoraan, on ainut keino nähdä se projektio, jonka mielemme on heijastanut elämä- nimiselle valkokankaalle ja...antaa anteeksi.

Elämän  unenomaisuutta oppaani Adamonkin muiden joukossa opettaa. Sitä opettaa Ihmeiden oppikurssin lisäksi myös mm. Unijooga sekä idän viisas Nisargadatta kirjassaan Valvetilasi on unta. On hyvä todella oivaltaa..syvällisesti..että päiväelämämme on samanlaista KUDOSTA kuin yöunemmekin, mutta emme oivalla tatä kokonaan ennenkuin heräämme unesta. Aivan kuten yöunesta heräävä näkee olleensa unessa vasta sitten, kun hän on siitä herännyt. Unijoogassakin kerrotaan tämä hyvin selväsanaisesti, eli tuo menetelmä ei ole mitään perinteistä unityöskentelyä, vaan se tähtää elämän unesta heräämiseen.

Näen selkeän eron tavanomaisen New age-henkisyyden opetusten ja tällaisen ei-dualistisen opetuksen välillä. Ja samoin olen nähnyt kuinka nopeasti ei-dualistinen eli kvanttianteeksianto luhistaa egon uskomusjärjestelmää JOS todella uskaltaa ryhtyä toimeen ja katsella mitä siellä omassa somassa mielessä oikein on meneillään. IOK.kin sanoo, että olemme unessa vain koska emme Halua herätä. Mayan eli harhan uni on kovin puoleensavetävä, niin kauan kuin se leikki vielä kiinnostaa. Kuitenkin kaikella ON aikansa vaikka ei sitä lineaarista aikaa olekaan :) Itse pidän tapanani kysyä mielessäni itseltäni erilaisia asioita havaitessani tässä maailmailmiössä: "Onko tämä sitä mitä haluan enemmän, kuin Jumalan rauhaa?" Suurin osa, ellei kaikki mitä tavoittelemamme tässä maailmassa on korviketta todellisuudelle eli Rakkaudelle ja Ykseydelle. Haluanko enemmän korvikkeita kuin totuuden ja  rakkauden? Sitä on hyvä jokaisen kysellä ajoittain itseltään.

Tässä alla vielä muutama esimerkki, jotta et erehtyisi ajattelemaan kvanttianteeksiannostakin entiseen ajatuskehykseen liittyvänä asiana malliin "Kyllä minä tuon tiedän, tuttu juttu..." Moni luulee tietävänsä mistä on kyse, mutta erehtyy. Todellisuudessa kun pääsee syvälle kvanttianteeksiantoon tai IOK.n edustamaan TODELLISEEN mielen oikeinpäin kääntämisen prosessiin, niin huomaa ettei se ole mitään sellaista, jonka on aiemmin "oppinut"  henkisellä tielläään, vaan nimenomaan poisoppimista. 

Kuvajainen puhuu näistä aiheista todella selkeästi kirjassaan "Kamalan ihanat ihmissuhteet." Esimerkiksi moraali on aihe, josta hän puhuu ja olen siitä täysin samoilla linjoilla. Havahtumisen tilassa tai jälkeen käsitykset moraallista, oikeasta ja väärästä putoavat pois, mutta se ei tee havahtuneesta moraallitonta vaan myötätuntoisen olennon. Suosittelen em. kirjan lukemista kaikille, joita todellinen havahtuminen kutsuu!
Mutta nyt kuvitteellisiin esimerkkeihin: Minulle tulee konsultaatioon asiakas, joka kokee olevansa työpaikkakiusattu. Hän on oppinut New age-opeista ja opettajilta, että on syytä suojautua "negativiisilta energoilta", että pitää puhdistautua jopa joltain "pahoilta silmiltä" tai vetää valkoinen valoviitta päälleen. Tämä on sitä dualistista opetusta, jota me kaikki olemme  saaneet nauttia ja joka on toiminut jollakin tapaa ja joissan tilanteissa, mutta toimiiko se enää, kun on aika mennä syvemmälle, eikä vain väliaikaisiin ratkaisuihin?

Kun näkemyksenäni vastaan, että tässä tapauksessa ei ole syytä suojautua tai puolustautua sillä "Kun puolustaudut sinua vastaan hyökätään", niin asiakas on kovin ymmällään. Että siis mitä? Eikö se olekaan niinpäin,  että "Minä puolustaudun KOSKA minua vastaan hyökätään?"  Ei se ole. 

Kun meillä on tarve puolustautumiseen, niin sen täytyy perustua alitajuiseen uskomukseen siitä, että olemme syyllisiä johonkin, muutenhan meillä ei olisi tarvetta puolustautua. Eli näin ajatellen tuo hyökkäys, jonka koemme tulevan ulkoa meihin, onkin vain oman torjutun uskomuksemme tai mielemme osan hyökkäys itseämme kohtaan ja kun oivallamme ettemme todella ole syyllisiä MIHINKÄÄN,  niin myös tuo tilanne maailma-unessa ylensä poistuu tai raukeaa. Ei aina, mutta yleensä on näin ja se on Ihme. Me emme siis koskaan ole uhreja, vaan aina luomme omaa untamme ja olemme siihen osallisia. Olemme itseasiassa vastuussa kaikesta mitä koemme. Tätä asiaa opettaa myös Hoponopono -systeemi omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Eli mitä tahansa tulee tietoisuuteeni olen siitä vastuussa. Anteeksiantaminen on siis asenne, eikä ole väliä sillä onko tuo tietoisuuteemme tullut asia hieman häiritsevä vai todella ärsyttävä tai pelottava. Kaikki asiat ovat samanarvoisia ja niillä on vain se arvo jonka ITSE niille annamme.

Sinä itse siis päätät miten valitset nähdä elämäsi käänteet ja tästä valinnasta nouseekin se  ainut vapaa tahto, jota meillä on.

IOK opettaa, että kaikki mitä kuvittelemme kokevamme täällä maailmassa on jo tapahtunut. Se kuitenkin tarkoittaa, että myös kaikkien tapahtumien kaikki lopputulokset ja vaihtoehdot ovat koettavissa, niin ne hyväksi kuin huonoksi luokittelemamme joka tarkoittaa tietenkin mielemme mielestä toivottavia tai ei- niin- toivottavia kokemuksia. Mitä armollisempia olemme itsellemme eli "muille ja itsellemme", niin sitä miellyttävämmäksi unemme muuttuu. IOK todella kutsuu tätä onnelliseksi uneksi ja vihjaa, että kun menemme kohden heräämistä ja opimme valitsemaan oikean mielen eli Pyhän hengen näkemyksen teatteriesityksiimme yhä helpommin, koemme elämämme muuttuvan helpommaksi. Välttämättä mitään suurta muutosta ei tapahdu muodon tasolla, mutta asenteemme muttuu täysin, eli asenne keikahtaakin oikein päin. Huomaamme, että koko siihen astisen elämämme olemme eläneet peilikuvamaailmassa, jonka olemme antaneet itsemme uskoa olevan totta.

Ego ei toki ole mikään paha kaveri, jota tarvitsee pelätä tai sättiä, mutta en näe mitään syytä myöskään ystävystyä sen kanssa kovin läheisesti eli sitä ei tarvitse helliä, kuten usein kuulen ihmisten kertovan, että tarvitsisi :) Pahan vastustamattomuuden periaate toimii varmasti, mutta on hyvä NÄHDÄ miten egomieli eli liikkuvamieli meitä johtaa, jotta ei tarvitse siihen enää samaistua. Jos et näe tätä mekanismia, et voi myöskään valita kuka sinä Olet.

Toinen esimerkki parisuhteiden rintamalta: Vedämme puoleemme alitajuisesti kumppaneita, jotka tuovat tehokkaimmin esille torjumamme asiat. Kun rakastumisen alkuvaihe haihtuu, nämä asiat alkavat paljastua ja ego huomaa ettei kumppani olekaan sitä mitä luulimme, tunnemme itsemme petetyiksi. Vaihdamme kenties kumppania ja taas sama toistuu. Monesti kerromme suureen ääneen mitä ME haluamme kumppanilta, mutta emme muista miettiä, mitä annettavaa meillä toiselle on. Roolitamme ihmissuhde- näytelmämme ihmisillä eli liimaamme omia uskomuksiamme toisten ihmisten kannettavaksi: "Sinä olet tuollainen ja tuo on tällainen ja koska aiemmin koin tätä ja tätä, niin nyt minun on koettavakin jotakin ihan muuta ja sinun on annettava se minulle ja tehtävä minusta ehyt..." Usein emme lainkaan NÄE tuota toista sellaisena kuin hän todella ON, vaan näemme vain omat uskomuksemme ja varsinkin odotuksemme,  joita olemme ihmisten päälle liimanneet.

Kuitenkin jokainen ihminen tahtoo tulla todella nähdyksi, eikä olla vain toisen ihmisen näytelmän hahmo, jonka hänen mielensä on päättänyt olevan jonkulainen...Ja tämä jonkunlaisuus perustuu aina menneisyyteen eli kuolleisiin kokemuksiin, ei koskaan nykyhetken puhtaaseen näkemiseen. Kun siis heräämme näkemään omat ohjelmointimme, joita pieni mieli on pullollaan, vasta silloin voivat ihmisuhteemme muuttua ja vasta silloin voimme todella kohdata toisen ihmisen, ilman rooleja ja naamioita. Helppo nakki vai mitä? No ei varmasti, mutta prosessoidaan..

Omasta elämästä voisin kertoa tapahtuman viime viikolta. Puolisoni pyysi minulta osallistumista asiaan, joka liittyy hänen työhönsä ja olisi kestänyt pitkään. Kuuntelin itseäni enkä tuntenut asian olevan minulle tarkoitettu. En kuitenkaan kieltäytynyt heti, vaan ajattelin, että ehkä se on vain ensireagtio. Kun jatkoin itseni kuuntelemistaa tunsin edelleen, ettei tuohon asiaan osallistuminen ollut hyvä ajatus minun kohdalle, mutta edelleen koin kiusausta suostua puolisoni mieliksi. Sitten kysyin asiaa Pyhältä Hengeltä, sydämestäni ja kuulin välittömästi sanat: "Rakkaus ei vaadi uhrauksia eikä uhraa. Jos uhraudut rakkauden nimissä tekemään jotakin jota et halua, se tarkoitaa vihaa eikä rakkautta." Asia oli sillä selvä kuin pläkki, ei uhrauksia, vaan rakkaus.

Nyt kun kirjoitan tätä huomaan, että asiaahan tulisi vaikka kuinka, mutta ehkä tässä oli oleellisemmat ydinasiat kvanttianteeksiannosta. Kun siis annamme anteeksi asenteena, se ei ole kohteellista anteeksiantoa, joka tekisi siis virheestä totta. Annamme näin anteeksi itsellemme sen, että olemme projisoineet osan alitajuisesta syyllisyydestämme toisista ihmisistä ja maailmasta meille takaisin heijastuvaksi. Oivallamme, ettei unessa voi olla tapahtunut mitään peruuttamatonta syntiä ja ettemme ole syyllisiä mihinkään emmekä kehoja laisinkaan, vaan olemme ikuinen viaton oleminen-ei oleminen, eli henki.

Olemme se meri, Rigpa, josta kaikki aallot nousevat ja jonne ne palaavat emmekä merenä arvota toista aaltoa toista paremmaksi tai huonommaksi. Kvanttianteeksianto luhistaa aikaa ja leikkaa kotiinpaluun reitistämme pois kokemuksia, joita emme näin tarvise. Kun annamme anteeksi tässä näytelmässämme jollekin asialle täysin, sama tapahtuu muissa inkarnaatioissamme, sillä kaikki  on läsnä nyt. Mennyt ja tuleva eivät ole todellisuutta janana,  vaan elämme hologrammissa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

Jos sinua kiinnostaa tämänkaltainen apu ja konsultointi oman elämäsi teemoihin liittyen, niin KVANTTIANTEEKSINTO-konsultoinnit alkavat elokuussa. Myös ryhmätoiminta aiheesta alkaa syksyllä. Näissä tapahtumissa ajattelemme oppaiden ja enkelten olevan symboleja eli Pyhän henkemme ja oman todellisen Itsemme vertauskuvia, jotka saavat muodon tietoisuutemme avaruudessa. Ja näin olen itse sen kokenut jo kauan. Adamon, Amenhotep, Kristus  ja enkelit ovat oman todellisen olemuksemme symboleja ja siten myös viestintuojia. Näissä kosultaatioissa menemme todellakin pintaa syvemälle eli niin syvälle kuin ikinä voimme päästä.  Syytaso on ajatustaso. Seurausten taso on tämä maailmamme kiehtovine ylä- ja alamäkineen.

Tähän loppuun laitan vielä koosteen IOK.n mukaisesta ei- kaksinaisesta ajatumallista:

1. Jokainen kokee olevansa alitajuisesti syyllinen. Mihin? Kaikki syyllisyys nousee uskosta, että olemme erossa Jumalasta, että otimme Jumalan paikan eli lankeemuksesta.

2. Ihminen ei kestä kohdata syyllisyyttään kasvoista kasvoihin, joten hän projisoi sen alitajunnastaan muiden elämän filminsä hahmojen kannettavaksi. Eli torjunnasta projisointiin, kuten perinteinenkin psykologia kertoo.

3. Kaikki ongelmat, ihmissuhteissa, terveydessä jne.. johtuvat pohjimmiltaan alitajuisesta syyllisyydestä eli erillisyyden harhasta, vaikka se saa erilaisia muotoja.

4. Meillä on keho koska uskomme kuolemaan, eikä päinvastoin.

5. Tie ulos harhasta eli unesta käy anteeksiannon kautta. Kun annamme havaitsemamme "synnin eli virheen" anteeksi heissä joiden päälle olemme sen projisoineet, annamme samalla anteeksi itsellemme, eli alitajuinen syyllisyytemme hajoaa.

6. Anteeksianto on koko elämän kestävä prosessi, tai usemman elämän. Harhassa on kerroksia...

7. Jokainen kommunikoinnin yritys on rakkauden ilmaus tai rakkauden pyyntö. Näin se tulee tulkita.(Tekee ihmissuhteista helpompia ja tuo niihin myötätuntoa.)

8. Joka hetki sinussa on valitsija, eli vapaus valita näetkö ja tulkitsetko Pelon eli egon tai Rakkauden eli Pyhän hengen silmin.

9. Pyydä jokaisena hetkenä ja kaikkiin tilanteisiin pyhän hengen näkökykyä, eli armoa, sillä yksin (persoonan tasolla) et pysty ymmärtämään totuutta.

10. Et pyydä siksi, että Pyhä Henki  ei muuten sitä muistaisi  jakaa, vaan jotta yhteys sinun puoleltasi pysyy auki ja viisaus virtaa.

Ei ole kyse toiminnasta, tekemisestä, vaan siitä miten näet ja koet sekä ajattelet. Siunaa niin kevenet. Älä reagoi unen hahmoihin tai tapahtumiin, ne eivät ole totta.Jos reagoit olet samaistunut ja ego on voitolla.

Viimeinen valttikortti jolla ego pelottelee, on usko kehoon eli kuolemaan ja kehon varjeluun, joten pitäkäämme varamme :))

Keho kuten koko maailmamme on kudottu uniaineesta, aivan kuten seuraava runoilijakin sen kertoo:

–– niin kuin tuon näyn olematon kudelma,
myös pilviin ulottuvat tornit, suurenmoiset
palatsit ja juhlalliset temppelit
ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen
katoavat aineettoman kuvitelman tavoin,
usvan henkäystäkään ei siitä jää.
Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,
ja uni saartaa pientä elämäämme.

 -Shakespeare, Myrsky

Luettavaa aiheesta:
Ihmeiden oppikurssi
Gary Renardin kirjat Maailmankaikkeus katoaa jne
Pelosta rakkauteen, Adamonin kolmas kirja, kuten myös muut Adamon-kirjat

Juha Pitkäsen/Kuvajaisen kirjat

Sanna Suutarin Kirjat (Uusi ilmestynyt juuri nyt, kesän korvalla)

Ramana Maharshin kirjat

Nisargadatta: Valvetilasi on unta

Gangajin kirjat, esim Löydä sisäinen loisteesi

Minuuden tuolle puolen- kirja, Roberts

Kvanttianteeksianto-konsultoinnit, kuten myös muut palvelut: marjut.moisala@gmail.com
solarel.nettisivu.org

Mitä tänään syötäisiin? Havaintoja lihan ja kasvisten syömisestä, syöjistä ja uskomuksistamme.

Suhteeni lihansyöntin on ristiriitainen. Ajoittain olen ollut kasvissyöjä, mutta sitten taas ajautunut lihallisten halujen pariin. Olen miettinyt ja kuulostellut erilaisia näkemyksiä aiheesta ja todennut, että niin monenlaista tämäkin asia pitää sisällään. Jos ajatellaan asiaa eettisesti, niin tietenkin jo yksinomaan eläinten kohtelu tuotantoeläminä aihauttaa kylmiä väristyksiä. Jokaisella tuntevalla olennolla tulisi olla mahdolisuus hyvään ja onnelliseen, omanlaiseensa elämään.

Mitä sitten ovat tuntevat olennot? Eikö kasveilla ole tunteita? Haluavatko ne tulla syödyksi? Viimeaikaisten tutkimustenkin nojalla voidaan sanoa, että myös kasvit ovat tuntevia olentoja, jotka pystyvät kommunikoimaan ja jotka esimerkiksi reagoivat musiikkiin. Tämän kasvien kommunikoinnin olen itsekin kokenut, vaikkapa kerran kun olin ystäväni luona meikkaamassa illanviettoa varten ja tämän juhlallisen toimenpiteen katkaisi iso kirjovehka joka "hälyytti" eli pyysi apua kuin elämä olisi ollut kysymyksessä. Tutkimme kasvin, mutta emme löytäneet siitä mitään vikaa. Noin kahden viikon kuluttua kasvi oli kuitenkin kuollut sairauteen,joka oli sen juuristossa ja jota ei päälle päin näkynyt. Kasvi oli pyytänyt apuamme, mutta me emme tajuneet sen vaivaa.

Jos siis emme tahdo pistää suuhumme  mitään tuntevaa ruokaa, niin hedelmät lienevät ainut vaihtoehto, fruittareita tunnetaankin henkisen kasvun ja siihen liittyvän elämäntavan piiirissä jonkin verran. Vastikään luin kuitenkin artikkelin myös siitä, kuinka mustikan- ja puolukanvarvut kääntyvät poispäin kun marjastaja on tulossa..Hm.. jännä juttu...Mihinköhän varvut haluaisivat säästää marjojaan, linnuille ja karhuille kenties?

Ihmeiden oppikurssilaisten parissa ei kasvisyöntiä ihailla yleisesti koska  kaikkihan on vain unta. Gary Renardinkin  mielestä eläimen paras paikka on lautasella perunoitten vieressä. Monet IOK.laiset sanovat, ettei ole tarpeen tehdä muutoksia maailman eli unen tasolla vaan mielessä. Tämä on tietenkin totta, mutta jos päivätietoinen mieli ei vielä usko kaiken olevan unta todella, niin saattaapi olla, että lihan syöminen aiheuttaa syylllisyyttä...ainakin alitajunnassa.

Ramana Maharshilta, intian kuluisalta mestarilta kysyttiin miten ashramissa saattoi olla tiikerin taljoja lattialla ja kuinka ihmiset saattoivat käyttää niitä jooga-alustoinaan. Ramana vastasi: "ITSE on tiikeri."

Kaikki on Itseä, niin muodot kuin se elämänvoima, joka antaa niille elämän ja se suuri avaruus, joka ympäröi ja läpäisee maailmailmiön.Tämä tuskin kuitenkaan antaa ihmiselle luvan kohdalla muita luontokappaleita mielivaltaisesti ja julmasti. Alkuperäiskansat ratkaisivat tämän ongelman kunnioittamala saaliseläintään ja pyytämällä luvan sen hengen ottamiseen. Tämänkaltainen lihanpyynti ja syöminen on varmasti aivan eriasia kuin se mitä tuotantoeläinten kohtalona tänä päivänä on.

Itsekin aikoinani kalastin ja pyysin aina vedenhengiltä lupaa siihen ja samalla pyysin, että minun siimoihini tarttuisivat ne eläimet joiden oli jo mutenkin aika lähteä maailmasta.Tämän seurauksena oli ihmetteleviä ilmeitä kalastusporukassa, kun sain yleensä aina seurueen isoimmat tai ainoat saaliit:D Tai ehkä syynä oli vain Rapala Raddling Rap tai amatöörin onni.

Kasvissyönti tai fruittaaminen on varmasti terveydenkin kannalta hyvä asia, mutta jos ego tarttuu tähänkin asiaan on tulos hieman toinen. Voi olla kiusaus tuntea itsensä paremmaksi kuin nuo brutaalit lihansyöjä barbaarit. Voi olla, että syyllisyys juoksuttaa ja mikään ei enää riitä...Ja elämästä katoaa maku. Sama on varmasti vaarana muissakin terveysasioissa tai kuntoilussa, tai aivan missä vaan. Överit voi vetää muidenkin tuotteiden kuin karkkien parissa!

Joku saattaa julistaa olevansa kasvisyöjä, mutta konkretian tasolla hän syö kuitenkin kalaa, muinia ja maitotuotteita. On hyvä  huomata, että se oma mieli on kuitenkin määrittelemässä aina mikä on "oikein" ja mikä "väärin" ja meidän oikein ei välttämättä ole oikein arabin tai juutalaisen mukaan. Saattaa jopa olla, että erilaiset säännöt mielessämme ovat vain opittuja, kansallisuuteen tai uskontoon liittyviä sääntöjä, joita emme ehkä koskaan ole todella pohtineet ja omaksemme ottaneet, paitsi automaattisina itsestäänselvyyksinä.

Jos haluaa korostaa kasvissyönnin tärkeyttä henkisen kasvun jouduttajana tai lihan syömistä sen esteenä, niin on hyvä kurkottaa katseensa ylöspäin, kohden Himalajan huippuja. Tiibetissä elää ja sieltä on siirtynyt naapurimaihin minun nähdäkseni maailman korkeinta henkisyyttä edustavia buddhalaisia. Tiibetissä eivät kasvit kuitenkaan kovinkaan kukoista. Jakin maitoteellä ja kuivalihalla eläminen ei kuitenkaan ole estänyt tuottamasta valaistuneita mestareita vuosituhat toisensa jälkeen...Niin, kaikki on suhteellista. Dalai Lama kuitenkin kuuluu siirtyneen kasvisravintoon Intian muutettuaan, ehkä ollakseen esimerkiksi meille muille ;)

Miksi kirjoitan tästä aihesta tänään? Koska se on ollut viimeaikoina ajankohtainen keskustelunaihe useammankin ystävän kanssa.

Jokainen varmasti itse sydämessään tekee omat päätöksensä ruokavalionsa suhteen muistaen, ettei ole yhtä ainutta oikeaa totuuta mistään asiasta maailmassa.

 

Ehkä evoluution myötä siirrymme jälleen valoravintoon, kuten jotkut ovat jos tässäkin ajassa tehneet. Siihen saakka..bon appetit..Siunatkaamme ruokamme, niin sen vaikutus on varmasti terveellisempi niin mielelle kuin keholle, olipa eväs sitten mitä tahansa.