RAKASTA SINUA! - Itsemyötätunnolla iloa elämään.

"Kyllä minä muille voin antaa anteeksi, mutta en itselleni."? Tähän harhaan olen törmännyt vuosien varrella enemmän kuin useaan kertaan. Olen  myös kanavoinut oppaitani, varsinkin Akenatonia aiheesta nimeltä Armo useaan, useaan kertaan ja aina vaan tuo aihe näyttää olevan meille ihmisille niin ajankohtainen ja samalla melko haasteellinen. Kuinka oppia vastaanottamaan armo, joka on aina saatavillamme, jos vain uskallamme avautua? 

Miten löytää myötätunto itseään kohtaan ja  vasta sen jälkeen, osata rakastaa muita? Miten anteeksianto toimii, kun kohteena on oma itse, se kuviteltu syyllisyys eli tekemättömät teot, joita jossitellaan ja tehdyt teot, joita kadutaan? Tätä olen pohtinut jo pitkään ja kun eräs asiakkaani mainitsi sanan Itsemyötätunto ja kertoi olleensa kyseisen teeman kurssilla, alkoivat kelloni soida ja hakeuduin samannimisen teoksen pariin.

Lukisessani Kristin Kneffin kirjaa totesin, että tässä on henkilö, joka tietää mistä puhuu, sillä hän on itse myös kokenut tien myötätunnon puutteesta Itsemyötätunnon lähettilääksi. Kirja antoi paljon, mutta samalla totesin jo tienneeni kaiken. Vuosien varrella tekemieni tuhansien chakrakartoitusten ja konsultaatioiden myötä olin jo tullut johtopäätökseen, että suurin palvelus, jonka ihminen voi tehdä oman onnellisuutensa ja elämänsä sujumisen eteen, on rakastaa itseään!

Tästä syntyi tarve oivalluttaa Sinua ja minua siitä, miten voimme oppia itsemyötätunnon jalon taidon, kun meillä on egomieli, joka elää syyllistämisestä ja kehittelee tarinaa toisen perään siitä, miksi emme ole kaiken hyvän arvoisia tai miksi emme saisi vastaanottaa armoa, jonka olemme varmasti ansainneet.  Me olemme ansainneet sen kaikin tavoin,mutta toisaalta on hyvä myös oivaltaa, että meidän ei tarvitse TEHDÄ mitään ansaitaksemme onnen tai armon, se on kansalaisoikeutemme, ihmisoikeutemme.

Kysyykö Jumala  ansaitsemmeko rakkauden ja elämän ja kaiken hyvän, jota joka päivä saamme vastaanottaa? Koko ajatus ansaitsemisesta saa hävitä sinne mistä se nousikin, liikkuvan mielen hetteiköihin. Olemme ansainneet kaiken hyvän, vain olemalla oma itsemme ja itseasiassahan me OLEMME itse tuo kaikki hyvä. Perustilamme on rakkaus, oleminen ja autuus. Sat-Sit-Ananda.

Olen opettanut Kvanttianteeksiantoa jo muutaman kurssin ja luennon verran ja harjoittanut sitä itse jatkuvasti ja siinä on itsemyötätunnon avain. Kun olemme kokoajan yhteydessä henkeen, eli sinne kvanttitilaan, näemme Pyhän Henkemme silmin ja siten automaattisesti tiedämme, että ansaitsemme sen kaiken hyvän eli armon ja rakkauden, jota korkeampi Itsemme ja maailmankaikkeus Jumalineen  tahtoo meille suoda. Kuten armon mestari Akenaton sanoo; "Vain oma kieltäytymisesi vastaanottamisesta voi estää armon virran ja vain uskosi kuviteltuun syyllisyyteen on tuo este. Ajatus siitä, ettet ansaitse, koska olet syyllinen johonkin..."

Kaikki syyllisyys on unta. Et ole syyllinen mihinkään ja uni siitä, että olisit on helppo nähdä uneksi SITTEN, kun olet hyväksynyt oman Pyhyytesi. Taitaakin olla niiin, että oman Jumalallisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen onkin monelle meistä pelottava asia. Olemme niin tottuneet uhrin rooliin ja pienuuteen, että oleminen OMANA todellisena ITSENÄ onkin pelottavaa. On otettava itse vastuu onnestaan. Emme voi enää vyöryttää sitä olosuhteiden, toisten ihmisten tai edes Jumalan harteille. Väitän, että mitä suuremman itsemyötätunnon tilan saavutat sisimmässäsi, sitä enemmän vedät puoleesi myös ns onnelllista unta, tässä maallisessa maailmassa. Sillä me ihmiset olemme magneetteja! Sitä saamme kokea mihin uskomme sydämemme syvyksistä. Näin se on aina ja kun sen havaitsee omassa elämssään, saa maistaa vapautta jollaista ei ennen ole maistanut, sillä vasta silloin koemme todellisen LUOJUUTEMME. Olemme Luoja ja missä me luomme?

Mielessämme. Kaikki mikä tapahtuu tai näyttää tapahtuvatn, tapahtuu vain mielessä eli tiedostamisen kentässä. Siellä koetaan myös ns karma ja vastaanotetaan armo. Karma on se pitkä tie perille, jota olemme kokeneet ehkä tarpeeksi kulkeneemme. Armo taas on Jumalallinen väliintulo. Se lyhentää matkaa tai kärsmyksemme määrää dramaattisesti.

Ja mitä tämä lyhennys sitten vaatii? Armon vastaanottamisen ja sen myötä uskomusjärjestelmän ja tunnekehon päivityksen ja se tapahtuu pikkuhilljaa muuttamalla uskomuksia itsestä ja elämästä.

Se ei muutu juurikaan voimalauseita hokemalla, jos et todella usko niihin. Mutta anteeksianto asenteena ja itsemyötätunnon harjoittaminen muuttavat meitä nopeasti. Tämän myös Kristin tuo hienosti esiin kirjassaan.

Kristin pyytää myös huomaamaan nouseeko sisäinen puhe pelosta, vaiko rakkaudesta ja näinhän se on. Pelko arvostelee, rakkaus on lempeä eikä tuomitse. Ja me olemme sitä mihin uskomme, eli sitä mihin samaistumme.

Eräs ystävä sanoi, että hänen pitää hioa älyään ymmärtääkseen ei-dualistisia opetuksia ja oppiakseen taitavaksi anteeksiantajaksi? Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka liikkuva mielemme toimii ja johtaa, jos uskomme sen tarinoihin. Meidän ei tarvitse ymmärtää yhtään mitään tosiasiassa. Riittää kun erään 4 - vuotiaan tytön sanoin ymmärrämme, että "Jokaisen ihmisen sisällä asuuu suuri rakkaus, mutta vain harvat löytävät sen." Siinä on kaikki, mitä meidän tarvitsee ymmärtää.

Lisäksi on hyvä luopua niistä esteistä, joita itse olemme tuon suuren rakkauden päälle kasanneet. Oppiminen "hyväksi anteeksiantajaksi" ja myötätunnon väyläksi itseäänkin kohtaan vaatii vain sen, ettei usko kyseenalaistamatta vanhoihin ohjelmointeihin, joita mielemme ovat  pullollaan. On hyvä katsoa lävitse, neutraalisti ja havaita, ovatko ajatukset tosia, ja jos ovat, niin kenelle ne ovat totta? Sisäinen lapsemme uskoo vielä isovanhempien ja vanhempiemme totuuksiin, sisäinen nuoremme kenties median ja ystävien totuuksiin ja sisäinen aikuinen kenties lukemaansa ja kuulemaansa, uskonnon, kulttuuriin ja politiikan tuomiin totuuksiin.

Mikä näistä totuuksista on Omasi? Kuka Sinä Olet?

Ehkä majakanvartijan haamukin kunnioittaa meitä läsnäolollaan...:)

Kurssipäivä Itsemyötunto-teemalla on luvassa Toukokuussa Hailuodossa majakanvartijan Torni-talossa. Eli su 20.05, tervetuloa mukaan meditatiiviseen päivään, jossa mukana myös luonnon aistimista, meditaatiokävelyä sekä harjoituksia itsemyötätuntoon ja hiljaisuuteen.(marjut.moisala@gmail.com)

Suosittelen lukemiseksi em. artikkelissa mainittua Itsemyötätunto  kirjaa. Aihepiirejä, jotka itseselleni antoivat kirjassa paljon:
- narsismi; narsisteilla ei ole huono itsetunto kuten luullaan
- terve /epäterve itseluottamus
-itsekriittisyys aiheuttaa ns "vammauttamistrategioita" jotka estävät hyvää elämää
-todellinen rakkaus / hemmottelu?

40-päivää rakkautta ja rauhaa (sekä egon metkuja)

Vuosi on alkanut voimallisissa 40-päivää ohjelman ja Kvanttianteeksianto - ryhmän parissa. Lisa Natolin 40-days ohjelma on netissä pyörivä pelosta rakkauteen kurssi, jonka jo monet suomalaisetkin ovat käyneet. Itse koen tuon kurssin ja Lisan opettajana olevan aivan parasta a-luokkaa :) Lisa on luonut kurssin ajatuksenaan Jeesuksen 40-päivää autiomaassa paholaista vastaan taistellen. Paholainen ei ole sen kummallisempi hahmo, kuin meidän tietoisuudessamme vaikuttava ego eli erillisyyden harha. Ego on harhaa, ei totta lainkaan, mutta eittämättä todelta tuntuva kaveri.

40-päivän ajan olemme kvanttiryhmäläisten kanssa saaneet käydä yhteistä kurssia. Itse kävin tämän ensimmäisen kerran jo viime vuoden lopulla ja nyt toisella ĸertaa olen saanut syvennettyä oivalluksia siitä, mikä on totuus Itsestä, rakkaudesta. Minulla on siis toiminnassani menossa Kvanttianteeksiannon kurssi ja samaan aikaan ryhmä käy Lisan kurssia. Huh heijaa, se vasta on  tehokasta opintietä! Todella antoisia hetkiä ja keskusteluja sekä meditaatioita ja kanavointeja olemme jo kokeneet ja homma on vielä kesken, vaikkakin lähes hanskassa ;)

Vaikka moni on käynyt henkisen kasvun kursseja monet vuodet ja lukenut monet kirjat, niin tuntuu, että vasta tämänkaltaiset kurssit jossa käydään todella purkamaan egoharhaa ja kaikkea sitä sälää joka valomme päällä on, ne vasta vaikuttavat oikeasti, ei teoriassa. Kvanttikurssilla meillä on mm tehtäväkirjana Sanna Suutarin Kuoren läpi valoon -kirja, jonka avustuksella olemme purkaneet minä-tarinaa sekä roolejamme ja tutkineet, mitkä roolit ovat luonnollisia ja meitä tukevia, ja mitkä taas aivan muuta; rooleja jotka perustuvat syyllisyyteen ja pelkoon. Kun turha kainostelu ja kaunistelu jää pois ja todella rehellisesti näemme  uskomuksemme ja luulottelumme itsestämme ja muista niin se vasta paljastaakin todellisen Itseyden.

Tämä alaston totuus kutsuu luokseen heitä, jotka ovat saaneet kyllikseen muista henkisen kasvun "herkuista" eli illuusioista, sillä toden  totta, myös henkinen genre kätkee alleen todella paljon höttöä ja elämysmatkailua. Tiedän, että kaikki eivät pidä tästä ajatuksesta. On niin mukava vain kerta toisensa jälkeen käydä joku mukava elämyksellinen kurssi ja kuulla olevansa valoa ja rakkautta..sitten mennä kotiin ja jo päivän päästä palata "normaaliin" tilaansa, siihen joka tuntee syyllisyyttä, kiukuttelee, etsii tietämättä mitä etsii ja kaipaa rakkautta ja iloa joka ei horju. Jälleen kuuntelemme egomme ohjeita: tee sitä ja tätä, etsi tuolta ja sieltä..mutta älä vain etsi itsestäsi...

Ja kuitenkin sisimpämme on ainut paikka, josta kestävä rakkaus ja onni löytyy, olemmehan itse juuri Sitä! :)

Aikansa kutakin. En ylenkatso itsekään elämyksiä, rauhan kokemuksia, vaurauskoulutuksia, enkeleitä tai oppaita, päinvastoin, teen työtä näiden asioiden parissa jatkuvasti. En kuitenkaan enää usko, että mikään on itsestämme erillistä. Kaikki on meissä. Enkelit ja oppaat myös ovat oman korkeamman viisautemme symboleja. Ulkoisetkin "gurut"  ovat vai hahmoja unessamme, heitä, joille olemme antaneet vallan edustaa omaan korkeampaa valoamme ja voimaamme. Siksi sanon asiakkaillenikin tätä nykyään usein; olen hahmo elämäsi unessa, joka kertoo sinulle sen minkä todella itsekin jo tiedät. Ja näin se on aina, emme voi kuulla koskaan mitään todella uutta, meillä on sisäinen tieto kaikesta tärkeästä. Kuitenki jokainen ajoittain kaipaa toista sanomaan ja kertomaan  sen minkä jo tietää...-jotta sen  muistaisi tietävänsä! (Myös itse tätä kaipaan ajoittain...:)

Kvanttianteeksiannosta olen kirjoittanut parikin juttua blogiini ja Ultra-lehteen, joten en kerro siitä sen enempää kuin sen, että Kvanttitila on tuo hologrammi jossa kaikki tapahtuu samanaikaisesti. Ei ole aikaa lineaarisena muille kuin kehollemme, jonka tarinaa tutkimme ja sen tarinaksi vain huomasimme. Sinä Itse olet henki, olet aina ollut ja vain Yksi On. Se yksi sinä olet.

40-päivää ohjelmassa on käyty läpi paljon myös kehon roolia ja sairauksia, sekä sitä että kun keho annetaan Pyhän hengen eli Pyhän Itsemme ja läsnäolomme palvelukseen se ei koe syyllisyyttä ja kaikki sairaushan on peräisin syyllisyyden ajatuksesta. Keho paranee usein täysin kun mieli suostuu ottamaan vastaan totuuden syyttömyydestään.

Suosittelen Lisa Natolin ohjelmaa kaikille. Se perustuu Ihmeiden oppikurssiin, mutta sinulla ei tarvitse olla tuota kirjaa ollaksesi mukana. Käsittääkseni nykyisin liittyä voi koska tahansa rekisteröitymällä heidän sivulleen sähköpostiosoitteella, mutta ehkä on mukava mennä ryhmän mukana ja päivitellä ja ihastella teemoja yhdessä. Facebookista löytyy sekä 40-days -ryhmä, että 40-päivää Suomi-ryhmä, joihin voi myös liittyä.

Jos kvanttianteeksianto, joka ei siis ole tavanomaista dualistista-anteeksiantoa, kutsuu sinua ja Lisan ryhmä, niin minulla alkaa Oulussa 4.4. uusia ryhmä ja toivon että ryhmäläiset liittyvät Lisan ohjelmaan myös, toki tämä ei ole pakollista, vaan nykyisessäkin ryhmässä on kaksi jotka eivät ole mukana 40-days koulutuksessa.

Mistä tunnistaa todellisen kestävän henkisen opetuksen? Rauhan tunteesta ja tilasta, jonka se saa aikaan. Voit kokea hurjia onnen ja autuuden tiloja, mutta jos ne vaihtuvat vastakohdikseen yhtä nopeasti kuin ovat syntyneet, niin voit vähän kuulostella onko kyseessä elämys vai todellinen henkinen syveneminen. Vuoristorata tunnemaailmassa kuuluu egon käsikirjotukseen. Rakkaus ei ole tunne eli emootio, vaan perustilamme joka on ja pysyy:) Eikö vaan?
http://programs.teachersofgod.org/p/40-day-program

ilmoittautuminen kvanttikurssilleni: marjut.moisala@gmail.com, saat päivämäärät (tiistai-iltoja x 6)

TEKNIIKAN ORJAT JA ÄLY-AJAN ÄLYTTÖMYYDET

Kyllä kaikki on nyt niin paljon paremmin? Tekniikka se hoitaa kaiken lähes itsekseen...Ennen luit lastasi koskevat terveiset reissuvihosta, jonne opettaja oli ne kirjannut ja itse saatoit vastata samaan vihkoon omat terveisesi. Nykyään menet vain näppärästi Wilmaan ja annat salasanasi..ai niin, Wilmahan haluaa uuden salasanan. Luo se. Sehän taitaa olla liian heikko..lisää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numero.Joo nyt toimii..tai sitten ei. Etsitään seuraavaksi opettaja ja kirjoitetaan viesti. Helppoa kuin heinänteko, eikä vierähtänyt montakaan minuuttia, JOS kaikki toimii. Yleensä ei toimi.

Etsi sitten lapsesi koearvosanat ja jos on kyse ammattikoulusta, ei niitä tietenkään ole, mutta löytyy kyllä plus ja miinusmerkkejä, joiden pitäisi kertoa jotakin siitä miten lapsellasi menee. No ainahan voit kirjoittaa ryhmänohjaajalle viestin, johon hän tuskin ehtii vastaamaan kun kaikki tämä kätevä uusi tietotekniikka ja muut uudet menetelmät sekä Sipilän hallitus ovat vieneet opettajilta heidän toimintakykynsä.

No sitten...Ostan uuden kännykän ja tilaan sen tietenkin netistä. Sitten ei muuta kuin puhelin pelittämään ja...Ei onnistu, on vain mikro-sim ennestään, ja pitäisi olla Nano. No eihän tässä mitään, helposti vaan Soneran omille sivuille. Missä salasana on? On kaksi liittymää, toinen on henkilösivuilla ja toinen yrityssivuilla..Äh...Salasanan etsimiseen ja ehdotteluun meni tällä kertaa vain puoli tuntia...viimein pääsen sivuille, mutta mistä Nano- kortti tilataan? Ei mistään. No, onneksi voin aina laittaa palvelupyynnön Soneralle Omien sivujen kautta. Vastaus tulee seuraavana päivänä: "Kätevimmin tilaat uuden Sim-kortin omien sivujen kautta. Tässä linkki sinne rekisteröitymiseen. Iloisin terveisin Jenna." 

Jep. No enhän minä olisi ottanut yhteyttä, jos olisin voinut sen tilata sieltä..Jenna! Mutta yritänpä vielä kerran. No ei kyllä onnistu. Saiskohan mistään oikeesti enää asikaspalvelua?

No kun viimein olen melkein vaihtamaisillani uuden kännykän käyttöön, siis Samsungin ja entinen on Nokia, niin kuinkakohan onnistuu yhteystietojen siirtäminen?  Varmaan tosi kätevästi, kun ne on siellä jossain "pilvessä" tai sitten ei. Että Nano Nano vaan, kuten Alf-avaruusolentokin totesi legendaarisessa tv-sarjassa. Pilveä voivat kaivata muutkin kuin tiedostot kun oikein nykymeno stressaa :) Paitsi minulle tietenkin riittää pullo punkkua. Sen saa vielä helposti, kun Alko ei ole täysin siirtynyt postimyyntiin netin kautta, vai onko...ajatuskin      puistattaa :)

Olihan minulla se Onedrivekin ja sen piti olla ilmainen, mutta pian muuttui maksulliseksi ja kiire tuli poistaa valokuvat sieltä, muutoinhan olisivat kadonneet iäksi.

Pankkiyhteyskin toimii kätevästi, mutta ei todellakaan Danskeen eikä Windowsista. Näkyy vain pyörivää palloa ja muuta päivittelyä. Pitäisikö vaihtaa selainta, vai päivittää aivot uuteen uskoon? Olisiko kellään aikakonetta, jolla voisi siirtyä aikaan ennen kätevää teknologiaa? Aikaan, jolloin sai asiakaspalvelua kaupoissa ja ajatelkaa: Myös huoltamoilla!

En toki kaipaa aikaa, jolloin työpaikallani kirjoitettiin asiakirjat kolmena kappaleena kalkkeerin läpi, mutta joku raja sentään tekniikassa ja varsinkin tietotekniikassa! Eikö sen pitäisi palvella ihmistä eikä orjuuttaa meitä käyttäjiään? Pian on jääkaappi ja leivänpaahdinkin netissä ja luulen, että sen jälkeen ne päättävät vielä joku kaunis päivä ryhtyä kapinaan omistajaansa vastaan. Nettihän helposti yhdistää eri kodinkoneet yhdeksi rintamaksi  meitä vastaan. Tulet kotiin, ovi ei avaudu. Jääkaappi ja leivänpaahdin juonivat yhdessä mikroaaltouunin kanssa ja lähettävät tiedon kännykkääsi: Olet heikoin lenkki, poistu!

Siinä sitä sitten ollaan kodittomana ja joulukin edessä. Onneksi aina voi vetää virtuaalilasit silmille ja lähteä kaupungille talsimaan. Laittaa kännykästä tulemaan mukavia jouluisia kuvia vaikkapa menneiltä kasarivuosilta, jotka ovat nyt   onnellinen muisto vain. Ystävätkin ovat käden ulottuvilla: facebookissa. Mikäs tässä!